Foodora ja Wolt kaatavat rahaa vaikuttajamarkkinointiin – ruokalähettien työolot edelleen kurjat

in English / Facebook

Muutama kuukausi sitten tunnettu julkisuuden henkilö mainosti Foodoraa Instagram-päivityksessään, joka oli Foodoran maksama mainos. Hänen Instagram-seuraajansa alkoivat saman tien kysellä, oliko julkisuuden henkilö tietoinen siitä, että Foodoran ja Woltin lähetit ovat käyneet jo hyvän aikaa työtaistelua työsopimusten saamiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi. Seuraajien kriittinen palaute oli täysin spontaania, ei Justice4couriers-kampanjan masinoimaa.

Hiljattain myös Radio Helsinki mainosti sosiaalisen median kanavissaan Woltia. Foodoran ja Woltin maksetut sometempaukset ja kampanjat, joissa tarjotaan ilmaisia ruokakuljetuksia tai peitetään kaupunki satulasuojilla, alleviivaavat sitä, että Foodora ja Wolt ovat valmiita käyttämään rahaa mihin tahansa paitsi lähettiensä työolojen parantamiseen.

Ruoan kotiinkuljetus on hyvä ja tarpeellinen palvelu, eikä Justice4couriers-kampanja halua, että yritykset kaatuisivat – päinvastoin, sillä kyse on myös lähettien toimeentulosta. Vaadimme kuitenkin Foodoralta ja Woltilta kaikkien työntekijöidensä tasa-arvoista kohtelua.

Emme hyväksy sitä, että yritysten toimistohenkilökunta ja johtoporras tekevät työtään turvallisissa työsuhteissa, mutta ruokalähetit pakotetaan yrittäjiksi, vaikka Foodoran ja Woltin koko perustuu lähettien työhön. Ruokaläheteillä ei ole työsuhteita, ei irtisanomissuojaa, ei mahdollisuutta sairaslomiin eikä vakuutuksia – ja he joutuvat maksamaan myös työnantajamaksut itse pienestä palkkiostaan.

Me lähetit emme vaadi mahdottomia. Haluamme, että palkkionalennukset perutaan ja että meille tarjotaan mahdollisuus solmia työsopimukset. Meidän työmme on Foodoran ja Woltin yritystoiminnan selkäranka. Emme suostu siihen, että me, jotka teemme vaarallisimman ja raskaimman työn, saamme pienimmän korvauksen eikä meillä ole edes työsuhteita.

Tapaaminen Woltin kanssa

in English / Facebook

Kampanjamme edustajat tapasivat viikko sitten perjaintaina 26.4. Woltin edustajia. Kävimme Woltin johdon kanssa rakentavassa hegenssä alustavia keskusteluja lähettien työoloista ja -ehdoista, kampanjamme vaatimuksista sekä Woltin näkemyksistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Woltin edustajat suostuivat tapaamiseen kanssamme ja toivomme, että voimme jatkaa vuoropuhelua lähettien työehdoista. Haluamme huomauttaa, että toistuvista pyynnöistä huolimatta Foodora ei ole suostunut tapaamiseen kanssamme.

Haluamme parannuksia lähettien työehtoihin ja erityisesti mahdollisuuden työsuhteeseen niille läheteille, jotka sitä haluavat.

Foodora-lähettien kampanja Torontossa

in English / Facebook

Tänä Vappuna Foodoran ruokalähetit Torontossa aloittivat Foodsters United -kampanjan työehtojen ja -olojen parantamiseksi. Me tuemme kolleegoidemme kamppailujaa Kanadassa ja kaikkialla maailmassa, sillä yhdessä me voitamme.

Muistutamme, että Suomessa Foodora on kieltäytynyt neuvottelemasta lähettiensä kanssa ja että nyt viimeistään olisi hyvä aika aloittaa.

Suru-uutinen Venäjältä

In English / Facebook

Huhtikuun 16. päivä Artyk Orozaliev, 21-vuotias pyörälähetti, joka työskenteli Yandex Food -ruoankuljetusyritykselle, kuoli ylirasitukseen työvuoronsa aikana. Kuolinsyytutkimuksen tehneet lääkärit toteavat Orozalievin kuolleen sydänkohtaukseen, joka oli mahdollisesti ylirasituksen aiheuttama. Orozalievin kanssa samalla vuorolla työskennellyt Yandexin pyörälähetti kertoi Novaja Gazeta -sanomalehdelle, että Orozaliev oli työskennellyt yhtäjaksoisesti 10 tuntia ja kertonut työtoverilleen voivansa huonosti. Heidän vuoronsa aikana Orozalievin työtoveri oli mennyt kauppaan ostamaan tupakkaa ja palattuaan hän oli löytänyt Orozalievin pyöränsä viereen lyhistyneenä. Orozalievin perheenjäsenet kertovat, ettei urheilullisella nuorella miehellä ollut aiempia sydänvaivoja.

Työtoverin kuolema on herättänyt vihaa Venäjällä työskentelevissä ruokaläheteissä, jotka kertovat, että ansaitakseen 1 000–1 500 ruplaa (n. 13–20 euroa) päivässä, heidän on työskenneltävä 10–12 tuntia. Lähettien mukaan välimatkat ovat pitkiä, heillä ei ole useinkaan aikaa pitää taukoja ja kuljetukset voivat olla painavia. Tämän lisäksi Yandexin lähetit joutuvat maksamaan vuorolta myöhästymisestä 500 ruplaa (n. 7 euroa) sakkoa ja 1 500 ruplaa (n. 20 euroa) väliin jääneestä vuorosta. Kuolemaansa seuranneena päivänä Orozaliev oli saanut tällaisen sakon, koska hän ei saapunut sinä päivänä vuorolleen.

Kolleegamme Artyk Orozalievin traaginen, ja täysin tarpeeton, kuolema osoittaa miksi lähetit tarvtisevat työssään vähimmäisturvan, säällisen palkan ja reilut työolot. Kun ruokalähettiyritykset eivät tarjoa läheteilleen sairaslomia tai vakuutuksia, sulkevat heidät freelancer-sopimuksilla työntekijän oikeuksien ulkopuolelle ja kannustavat sirpaloitetulla palkkiomallilla lähettejä työskentelemään yhä pidempään ja kovemmin, on vain ajan kysymys, että joku loukkaantuu, joutuu onnettomuuteen tai peräti kuolee. Ruokalähettejä on kuollut onnettomuuksissa vuorojensa aikana sekä Italiassa että Ranskassa, ja nyt nuori lähetti Venäjällä kirjaimellisesti joutui raatamaan itsensä hengiltä.

On selvää, että ala ei voi jatkaa enää näin, vaan ruoankuljetusyritysten, tomivatpa ne Suomessa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Chilessä tai Australiassa, on aloitettava neuvottelut lähttiensä kanssa työolojen parantamiseksi.

Tänä vappuna vaadimme oikeutta läheteille ja kaikille työntekijöille.

Kevättapaaminen Tampereella 20.4.

English / Facebook

Toivotamme lähetit, kampanjan tukijat ja kaikki siitä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi kevättapaamiseemme Tampereelle 20.4.! Tilaisuus järjestetään Romu & Randomissa (Satamakatu 3) 15–18.

Ohjelma:
15:00-15:30 Alku ja vapaata oleskelua
15:30-16:00 Esitykset
1) Jojo: Kampanjan perusteet
2) Tuomas: Mitä on tehty ja minne mennään
16:00-17:00 Keskustelua ja kysymyksiä
17:00-17:30 Lauri: live-musiikkia
17:30-18:00 Vapaata oleskelua ja lopetus


AY-aktiivi Matti Mamian huomioita alustataloudesta

In English / Facebook

Foodoran ja Woltin ruokalähetit ovat etulinjassa, kun yhteiskunnassa käydään kamppailua työn teettämisen uusista tavoista ja varsinaisen työsuoritteen tekijän asemasta ja oikeuksista. Alustataloutta käytetään myös mm. kotisiivouksessa, henkilökohtaisessa avustamisessa, sanomalehtien jakelussa ja myös teollisuudessa. Yhdistävänä tekijänä on työn teettäjän pyrkimys määrätä alustataloustyöntekijälle työntekijän velvollisuudet ja samalla laittaa tämä kantamaan yrittäjän riskit. Eläkettä ei kerry, sosiaaliturvaa tai vakuutuksia ei ole, eikä myöskään vuosi- tai sairauslomia. Alustaritys pääsee siis noukkimaan kirsikat kakun päältä ja työsuoritteen tekijä on täysin heidän armoillaan ilman työntekijälle kuuluvaa suojaa.

Alustatyöntekijän on todella haastavaa ryhtyä vaatimaan parannuksia palkkioihin tai työn tekemisen ehtoihin tai tylipäätään olla kriittinen työn teettäjää kohtaan. Kun suojana ei ole työsopimusta tai työelämän lakeja, voidaan työt lakkauttaa ilman mitään perusteita. Palkkiot voidaan vaikka puolittaa pelkällä ilmoituksella, tästäkään ei tarvitse käydä mitään neuvotteluja työntekijöiden kanssa. Heitähän ei ole – siis työntekijöitä – vaan on joukkko yksityisyrittäjiä. Yrittäjyydestä puhuminen esim. Woltin ja Foodoran tapauksissa on lähinnä irvokasta, sillä lähetit tekevät työtä johdon valvonnan alaisina näiden määrittelemillä ehdoilla ja työvuorolistojen mukaisesti siinä missä kuka tahansa työntekijä. Itse asiassa harvojen työntekijöidenkään työsuoritteita valvotaan niin tarkasti kuin ruokalähettien. Kirjauduttuasi järjestelmään, on työnteettäjän tioedossa jatkuvasti missä olet ja mitä teet. Lähettejä myös pisteytetään sen mukaan, miten nopeasti toimitus ravitsemusliikkeestä asiakkaalle tapajhtuu. Pisteytysjärjestelmä, joka sijoittaa lähetin tiettyyn kategoriaan, reagoi myös sairaustapauksiin ja tekemättömien työvuorojen määrään. Tällaiset johtavat aina algoritimin avulla tapahtuvaan alenemaan pisteytyksessä. Huonompaan kategoriaan pudonneelle ei enää tarjota ns. hyviä keikkoja, joissa ateria on mahdollista kuljettaa nopeasti ravintolasta asiakkaalle.

Pisteytysjärjestelmän tärkein tarkoitus lienee saada työsuoritteiden tekijät keskittymään kilpailemaan keskenään siitä, kuka saa parhaat kuljetukset itselleen. Tällä yritys välttyy usein kritiikiltä, vaikka sen tekemät päätökset olisivat kuinka epäoikeudenmukaisia tahansa. Lähetit näkevät harvoin toisiaan ja heillä on vielä harvemmin tilaisuus keskekustella keskenään työhön liityvistä asioista ilman esimiesten valvontaa. Tämä taas palvelee yrityksen tarpeita hyvin, koska ilman työyhteisöä ja sen kollektiivista voimaa työvoima harvoin kykenee organisoimaan merkittävää vastarintaa tai edes keskustelemaan sellaisen mahdollisuudesta.

Tässäkö on tulevien työmarkkinoiden yleisin malli teettää työtä? Jos itse olisin kapitalisti ja tahtoisin menestyä markkinoilla, pyrkisin taatusti hyödyntämään järjestelmää, jolla vanhat työehtosopimuksiin ja työntekijää suojaaviin lakeihin perustuvat esteet saa kierrettyä. Sivutuotteena koko vanha perinteinen ammattiyhdistysliike ajautuu hiljalleen marginaaliin, koska alustataloudessa “yrittäjä-kumppanin” etuja ei perinteisin keinoin voi valvoa – koska ei ole etuja mitä valvoa. Vaikka jossain SLUSH -tapahtumassa jokin uusi alustatalouspohjainen innovaatio voikin olla niin hip ja cool, että jopa valtiomiestason toimijat voivat niistä hetkeksi mennä sekaisin, on kyse usein satoja vuosia vanhasta ajatuksesta: kapitalismin kyky uusiutua ja löytää lisää väyliä ja porsaanreikiä, joiden avulla yrityksen voitot voi maksimoida on vaikuttava. Silti kyse on siitä mistä ennenkin; voiton tuottamisesta osakkeenomistajille.

Toivoa kuitenkin on. Eri puolilla Eurooppaa alustataloudessa työskentelevät ja ennen kaikkea ruokalähetteinä toimivat freelancerit ovat ryhtyneet itse organisoitumaan ja lähteneet julkisesti vaatimaan oikeuksiaan. Suomessa Justice4couriers -ryhmä aloitti syksyllä 2018 kampanjoinnin Foodora -yhtiötä vastaan vaatien mm. aiemmin kesällä tehtyjen palkkioden leikkausten perumista, taukotiloja läheteille, läpinäkyvyyttä palkkioiden maksujen perusteisiin sekä lähetille mahdollisuutta solmia yrityksen kanssa työsopimus jos tämä sellaisen haluaa. Kampanja sai heti valtavasti näkyvyyttä eri medioissa, mutta Foodora ei tähän päivään mennessä ole vastannut mitään heille esitteittyihin selkeisiin vaatimuksiin eikä muutenkaan ole suostunut keskustelemaan kampanjan kanssa suoraan lainkaan. Näyttää siltä, että Foodoran valitsema strategia tulee yhtiölle kalliiksi. Vastikään myös Woltille on esitetty pyyntö neuvotella kampanjan edustajien kanssa.

Työntekijän ja yrittäjän eroavaisuuksia tullaan varmasti lähivuosina puimaan Suomessa myös oikeudessa kuten on tehty monissa muissakin maissa. Tämä on hyvä asia, mutta ei lohduta freelanceria joka tällä hetkellä kituuttaa toimeentulon rajamailla, epävarmuudessa ja vailla minkäänlaista edunvalvontaa. Oikeusprosessi voi kestää useita vuosia varsinkin, jos asiaa käsitellään eri oikeusasteissa.

En näe muuta keinoa saada parannnuksia aikaan kuin jatkaa organisoitumista ja levittää sitä muillekin aloille, joilla vastaavaa pakkoyrittäjyyttä käytetään. Vaikka on riski tulla omilla kasvoillaan ja nimellään julkisuuteen puhumaan alan ongelmista, pienenee se sitä mukaa, mitä enemmän samassa asemassa olevia saadaan liikkeelle. Solidaarisuuden osoitukset muiden alojen työtaisteluja ja kamppailuita kohtaan saavat aikaan sen, että tukea on helpompi saada myös itse kun sitä tarvitsee. Perinteinen ay-liike ja monenkirjava joukko aktivisteja tekisi suuren palveluksen ryhtymällä avoimesti ja kovaan ääneen tukemaan Justice4couriers -kampanjaa. Julisteiden levitys, yritysten boikotointi kunnes nämä lupaavat muuttaa toimintatapojaan, mielenosoitukset, tukikeikat, kampanjan tiedotteiden jakaminen somessa…Keinoja riittää kun on tahtoa.

Kaikkien maiden pakkoyrittäjät – liittykää yhteen! Don`t moan, organize!

Matti Mamia on JHL:n aluetoimitsija, Vastavoima ry:n jäsen sekä Justice4Couriers-kampanjan aktiivi

Kampanjastamme (osa II)

English / Facebook
Katso myös: Kampanjastamme (osa I)

Kampanjamme ensimmäisessä vaiheessa elokuussa 2018 järjestäydyimme lähettien kesken, työstimme vaatimuksiamme Foodoralle, kirjoitimme vaatimuksiamme selittäviä tekstejä ja teimme kampanjamme verkkosivut. Päätimme luovuttaa vaatimuksemme Foodoralle julkisesti ja järjestäen samalla mielenosoituksen Foodoran toimiston edessä Helsingissä. Lähetimme myös lehdistötiedotteita ja Helsingin sanomien journalisti saapui mielenosoitukseen ja kirjoitti perusteellisen artikkelin siitä. Tämän myötä myös muut mediat ja lehdet ovat kirjoittaneet kampanjastamme ja haastatelleet meitä. (Materiaalit-sivuiltamme löydät linkit juttuihin.)

Olemme kampanjoineet aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa ja Twitterissä, jossa jaamme tekstejämme, joissa selitämme mitä ongelmia lähettien työoloissa on ja miten yritämme niitä ratkoa. Samalla pyrimme painostamaan yritykset neuvottelemaan kanssamme—esimerkiksi kommentoimalla heidän sosiaalisen median mainoksiaan. Tämä on myös tapa levittää yleisölle tietoa kampanjastamme ja lähettien työoloista. Tiedämme, ettemme voita tätä kamppailua sosiaalisessa mediassa, mutta kaltaisellemme ruohonjuuritason kampanjalle julkisuus ja julkinen keskustelu ovat keskeisiä vipuvarsia käytössämme.

Olemme alusta saakka myös huomauttaneet, että kyse ei ole vain ruokaläheteistä, vaan laajemmasta työnantajien pyrkimyksestä kiertää työlainsäädäntöä ja että tähän on puututtava rakenteellisella tasolla. Olemme saaneet muodollisia tuen osoituksia ammattiosastoilta ja, lähinnä vasemmiston ja vihreiden, kansanedustajilta. Heidän kauttaan saimme myös kutsun antaa asiantuntijalausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle alustataloudessa työskentelystä. Rakenteisiin vaikuttamisen kannalta suurempaa onnistumista ei pienellä kampanjalla voisi olla.

Toimimme myös suoraan järjestämällä mielenosoituksia, jakamalla lentolehtisiä ja liimaamalla julisteita. Myös nämä ovat ensiarvoisen tärkeitä keinoja kertoa ihmisille kampanjastamme ja lähettien oloista. Aivan kuten kampanjassamme ei ole kyse vain ruokaläheteistä, vaan siitä miten työ ja työntekijöiden oikeudet yhteiskunnassa järjestetään, niin ei ole myöskäään vain yhtä toiminnan tapaa tai tasoa, vaan meidän on toimittava median kautta, olemalla yhteydessä päättäjiin ja toimimalla kaduilla, joilla työskentelemme.

Olemme saaneet säännöllisesti kutsuja tulla puhumaan erilaisiin tapahtumiin, kuten Varjokirjamessuille, kampanjastamme ja yleensä käytämme tilaisuuden hyväksi—lukuun ottammata yksittäisten ehdokkaiden kampanjatapahtumia, sillä olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton kampanja.

Järjestämme avoimia kokouksia joka toinen viikko ja yritämme saada lisää lähettejä—sekä ruoka- että ‘perinteisiä’ lähettejä—järjestäytymään. Aloitettuamme kampanjan työolojen parantamiseksi Foodoralla myös Woltin lähettejä liittyi meihin ja laajensimme kampanjaa koskemaan myös Woltia. Ruokalähettien järjestäminen on kuitenkin vaikeaa: työvoiman vaihtuvuus on suurta, moni ei miellä lähetin töitä pitkäaikaisena ammattinaan ja monet, erityisesti maahanmuuttajat, jotka ovat täysin riippuvaisia lähettityönsä tuloista, ovat perustellusti varovaisia kampanjoimaan, koska freelancereina heidät voi irtisanoa vailla perusteita. Olemme järjestäneet kampanjamme siten, että freelancerit voivat toimia anonyymisti. Tästä huolimatta moni freelancer on—riskejä uhmaten—antaneet lausuntoja medialle nimillään ja toimineet avoimesti kampanjassamme.

Olemme myös jatkuvassa yhteydessä vastaaviin kampanjoihin Euroopassa ja muualla maailmassa. Otimme viime vuoden lokakuussa osaa lähettien ammattiliittojen ja kollektiivien konferenssiin Brysselissä. Siellä olimme mukana perustamassa Transnational Federation of Couriers -järjestöä, joka toimii kattojärjestönä eri maiden ammattiliitoille ja kampanjoille. Tällä hetkellä kattojärjestöä vielä hiotaan ja järjestetään, mutta olemme jatkuvasti yhteydessä toisiimme ja viime joulukuussa järjestimme ensimmäisen kansainvälisen toimintapäivän, jolloin useat ryhmät järjestivät tapahtumia, mielenosoituksia ja lakkoja eri maissa.

Kampanjastamme (osa I)

In English / Facebook
Katso myös: Kampanjastamme (osa II)

Tämä on ensimmäinen osa sarjasta tekstejä, joissa kertaamme perusasioita kampanjastamme, eli miten se alkoi, keitä me olemma ja mikä on suhteemme muihin toimijoiihin, kuten ammattiliittoihin. Tässä osassa kerromme keitä olemme ja miten kampanjamme alkoi.

Olemme itsenäinen ja itseorganisoitunut lähettien aloittama ja ohjaama kampanja. Vapaan syndikaatin aktiiveja oli perustamassa kampanjaa, koska osa läheteistä oli ollut heihin yhteydessä. Myöhemmin myös Vastavoiman aktiiveja liittyi kampanjaan. Valtaosa kampanjan aktiiveista ja jäsenistä on tästä huolimatta lähettejä.

Kampanjamme alkoi elokuussa 2018 kun Foodora leikkasi yksipuolisella ilmoituksella lähettiensä palkkioita. Tämän seurauksena Turussa työskentelevät lähetit toivat asian julkisuuteen, erityisesti koska yksi heistä menetti työnsä, koska ei suostunut allekirjoittamaan palkkioita alentavaa sopimusta. Samaan aikaan Tampereella työskenteleviä lähettejä oli yhteydessä Vapaaseen syndikaattiin ja tuttuihin lähetteihin Helsingissä. Helsingin lähetit ja Vapaan syndikaatin lähetit aloittivat kampanjan ja alusta lähtien olivat yhteydessä Turun lähetteihin, joilla oli omat itseorganisoituneet ryhmänsä. Syksyllä 2018 ensimmäiset Woltin lähetit olivat yhteydessä meihin ja ilmaisivat halunsa liittyä kampanjaan. Siitä lähtien Woltin pyörä- ja autolähettejä on toiminut aktiivisesti kampanjassamme.

Sen jälkeen kun kampnajmme oli lähtenyt käyntiin ja saanut julkisuutta, otti Palvelualojen ammattiliitto (PAM) yhteyttä meihin. Olemme tavanneet säännöllisesti PAM:in kanssa, toimineet yhdessä ja aiomme toimia jatkossakin. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että PAM on perehtynyt alustatalouden lainsäädännölliseen puoleen, sillä heillä on siihen ammattitaito ja voimavarat. PAM on myös seurannut kampanjaamme ja kirjoittanut siitä artikkeleita sekä antanut koulutusta työehdoista ja -oikeuksista työsuhteessa oleville läheteille.

Me, lähetit sekä kampanjan aktiivit, toimimme kampanjana pikemminkin kuin ammattiliittona, mutta lähetit perustivat myös Suomen lähettikollektiivin (Finnish Courier Collective), jotta osa kampanjan energiasta ja järjestäytymisestä säilyisi sen jälkeen kun kampanja väistämättä loppuu. FCC ei ole, vielä, rekisteröity yhdistys tai ammattiosasto, mutta suunnittelemme esimerkiksi vakuutustarjousten neuvottelua itsensätyöllistäjinä toimiville läheteille, onnettomuuskassoja ja vastaavaa. FCC on kaikille läheteille avoin—olivatpa he työsuhteessa, näennäisyrittäjiä tai aitoja itsenstyöllistäjiä ja työskentelivätpä he ruoankuljetusyrityksissä tai yleisemmin kuljetusalalla.

Kuinka lähettejä valvotaan vuorojen aikana

In English / Facebook

Olemme moneen otteeseen todenneet, että pääasiallinen ongelma Foodoran ja Woltin lähettien kannalta on se, että heillä ei ole työsopimuksia, vaan työ tehdään freelancereina toimeksiantosopimuksilla. Kuten olemme aiemmin todenneet, tämä järjestely siirtää yrittäjäriskin työntekijälle ja auttaa työnantajaa kiertämään lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Foodoran ja Woltin lähetit maksavat saamastaan palkkiosta itse työnsä sivukulut, kuten eläkkeet, mahdolliset vakuutukset, työvälineensä sekä ajoneuvojen ylläpidon. Työkäytössä olevan polkupyörän ylläpito on iso kuluerä, puhumattakaan autosta ja polttoaineesta. Freelancereina läheteillä ei ole myöskään oikeutta sairaslomaan, heillä ei ole minkäänlaista irtisanomissuojaa tai -aikaa ja heidän palkkioitaan voi alentaa yksipuolisella ilmoituksella—kuten sekä Foodora ja Wolt ovat tehneet.

Molemmat yritykset perustelevat freelancer-sopimuksia “joustavuudella” ja väittävät, että tämä hyödyttää lähettejä, jotka saavat työskennellä vapaasti ja joiden ei tarvitse sitoutua kiinteisiin viikkotunteihin. Tässä perustelussa on kaksi virhettä: ensinnäkin, joustavuus ja työsopimuksen tuoma turva eivät sulje toisiaan pois, ja toiseksi, vapaus ei toteudu lähetin työssä. Tässä kirjoituksessa selitämme miksi.

Jousto, jossa työn suorittajan ei tarvitse sitoutua tekemään, eikä työn ostajan tarvitse sitoutua tarjoamaan tiettyä määrää työtunteja, on toteutettavissa nollatunti- ja tarvittaessa töihin -sopimuksilla. Tällaiset järjestelyt ovat tyypillisiä esimerkiksi kaupan alalla, jossa vuoroja voidaan tarjota hyvinkin nopealla varoitusajalla, eikä työntekijän ole pakko ottaa niitä vastaan. Näin jousto, jonka Foodora ja Wolt sanovat hyödyttävän erityisesti nuoria ja opiskelijoita, toteutuu. Samalla toteutuuu myös työntekijän vähimmäisturva: työnantaja maksaa työn sivukulut, työntekijällä on mahdollisuus sairaslomaan ja hänellä on tarvittavat vakuutukset. Toisin sanoen, työnantaja kantaa vähimmäisvastuun työntekijöistään. Foodora ja Wolt eivät halua kantaa tätä vastuuta, vaan säästää näistä kustannuksista siirtämällä ne lähettien itsensä maksettaviksi.

Freelancer-sopimuksia perustellaan myös vapaudella tehdä työtä itsenäisesti. Aito itsensätyöllistäjä valitsee milloin, ja miten, hän työnsä tekee. Sen sijaan Foodoran ja Woltin lähetit ovat työvuorojensa aikana tiukassa ajojärjestelijöiden ohjeistuksessa. Työvuoron aikana lähetti ei voi kieltäytyä tilauksista, jotka yrityksen ajojärjestelijät (ihmiset tai algoritmi) hänelle antavat. Taukoja pitää erikseen pyytää ajojärjestelijöiltä, jotka myöntävät niitä tilanteen mukaan. Esimerkiksi oheisessa kuvakaappauksessa Foodoran ajojärjestelijä kertoo lähetille, että hänen on pidettävä ruokataukonsa myöhemmin. Myös Woltilla ajojärjestelijät seuraavat erittäin tarkasti lähetin sijaintia ja ohjeistaa minne lähetin pitää mennä odottamaan.

Eräs Woltin lähetti kertoi, että seuranta on jopa niin tarkkaa, että kun useampi lähetti odotti tilauksia samassa paikassa, soitti ajojärjestelijä ja kysyi onko heillä kokous ja että lähettien pitäisi hajaantua eri suuntiin. Foodora puolestaan kieltää lähettejään esimerkiksi tupakoimasta, koska se on “brändi-ilmeen” vastaista. Tämä ei ole itsensätyöllistäjän vapautta, vaan työn tekemistä epäitsenäisessä asemassa toisen johdolla, eli työsuhteen tunnusmerkit täyttävä asetelma.

“Joustavuus” Foodoran ja Woltin tapauksessa tarkoittaa vain sitä, että lähetit joutuvat toimimaan kuten työntekijät ilman työntekijöiden oikeuksia, kun taas yritykset siirtävät yrittäjäriskin ja työn sivukulut läheteille, mutta eivät salli näille todellisten itsensätyöllistäjien vapauksia.

Asiantuntijalausuntomme työ- ja tasa-arvovaliokunnalle

In English

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli kutsunut kampanjamme kuultavaksi 28.11.2018 valiokunnan kokoukseen. Asiantuntijalausunnossame kerroimme millaista on työskennellä ruokalähettinä alustataloudessa, mitkä ovat siihen liittyvät ongelmat ja mitä toimia niiden ratkaiseminen mielestämme vaatii.

Ruokalähettien työ alustataloudessa

Foodoran ja Woltin pyörälähetit sekä autokuskit (tästä eteenpäin lähetit) tekevät työtä freelancer- tai toimeksiantosopimuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole työntekijän muodollista asemaa, eikä siihen kuuluvaa vähimmäisturvaa, kuten irtisanomisaikaa, sairaslomia tai vakuutuksia. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa lähetti on omillaan, eikä yritys tarjoa mitään tukea hänelle. Lähetit eivät myöskään saa palkkaa, vaan heille maksetaan työstään palkkiota, josta lähetit maksavat itse työnsä sivukulut, kuten eläkemaksut, sekä ajoneuvojen ylläpitokulut, polttoaineen, puhelimet ja työvälineet reppuja lukuun ottamatta.

Freelancer-lähettien työ täyttää kuitenkin monet työsuhteen tunnusmerkit. Yritykset määrittävät vuorojen ajankohdan ja keston, valvoo tarkasti niille saapumista sekä niiden aloittamista ja lopettamista ajallaan. Vuoron aikana lähetti ei saa kieltäytyä hänelle osoitetuista tilauksista, vuoron aikana ajojärjestelijät, jotka ovat yrityksen työntekijöitä, ohjeistavat lähettejä, yritykset määrittelevät asiakkaat sekä lähetin työalueen, eivätkä lähetit voi neuvotella kuljetusten hinnoista. Foodoran tapauksessa freelancer-lähetit tekevät myös täysin samaa työtä kuin vähemmistössä olevat työsuhteessa olevat lähetit. Wolt ei puolestaan ikinä ole tarjonnut mahdollisuutta työsuhteeseen.

Ruokalähetit ovat työntekjiöitä

Ruokalähettien työ täyttää olennaiset työsuhteen tunnusmerkit. Freelancereina läheteillä on työntekijän velvollisuudet, mutta ei työntekijän oikeuksia. Vastaavasti freelancer-läheteillä on itsensätyöllistäjän riskit, mutta ei aidon freelancerin vapautta. Esimerkiksi aidosti yksityisyrittäjinä toimivat lähetit voivat kieltäytyä tilauksista, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, ja määritellä toimintatapansa itse. Foodoran ja Woltin läheteillä ei ole mahdollisuuksia tähän.

Foodora ja Wolt ovat siirtäneet yrittäjäriskin läheteille. Foodora, Wolt ja vastaavat ulkomailla toimivat yritykset, kuten Deliveroo, UberEATS ja Glovo, eivät ole pelkkiä “alustoja”, vaan ruoan kuljetukseen erikoistuneita kuljetusalan yrityksiä ja työnantajia. Työllistämällä työvoimaa ne eroavat merkittävästi “jakamisalustoista”, kuten vaikkapa asunnonvälityspalvelu AirBnB:sta. Foodoran johto on myös myöntänyt luokitelleensa väärin perustein lähettinsä freelancereiksi Australiassa. Norjassa ja Saksassa Foodoran lähetit ovat työsuhteessa. Hiljattain Hollannissa työtuomioistuin määräsi, että Deliveroon lähetit ovat työntekijöitä ja että heidän kohdallaan on noudatettava kansallista kuljetus- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Justice4Couriers-kampanja suositukset

1. Olemassa olevaa työlainsäädäntöä valvottava ja toimeenpantava tiukemmin, jotta työehtoja ei kierretä valheellisilla toimeksiantosopimuksilla, näennäis- ja pakkoyrittäjyydellä.

2. Lainsäädäntöä tulee muuttaa: kampanjamme kannattaa ehdotusta työsuhdeolettamuksesta. On lähdettävä siitä, että yritykselle työtä tekevä on työsuhteessa ja poikkeavissa tapauksissa olisi työn teettäjän vastuulla osoittaa, että kyse on freelancer-suhteesta.

3. Aitojen freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Heille tulisi antaa työehtojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sosiaaliturvaa tulee kehittää ottamaan paremmin huomioon erilaiset työn muodot.

Nämä kolme ehdotusta eivät ole toisensa poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Monilla aloilla, kuten journalismissa tai käännösalalla, toimii aitoja itsensätyöllistäjiä. Myös kuljetusalalla työskentelee lähettejä sekä itsensätyöllistäjinä että alihankkijoina, ja heidän asemaansa tulee parantaa. Tavoitteena on aidon itsensätyöllistämisen helpottaminen sen asemaa parantamalla ja ehkäisemällä freelancer-sopimusten väärinkäyttöä. Foodoran ja Woltin lähetit ovat kuitenkin yksiselitteisesti työntekijöitä ja heitä tulee kohdella sellaisina.

Me tiedostamme, että Foodora ja Wolt tarjoavat matalan kynnyksen työtä ja pääsyä työmarkkinoille, erityisesti niille, joiden voi olla vaikea löytää muita töitä kielimuurin takia. Me emme halua, että nämä yritykset epäonnistuvat. Päinvastoin, me pidämme työstämme lähetteinä ja me tunnustamme sen yhteiskunnallisen merkityksen. Haluamme kuitenkin reilut työehdot, erityisesti niille, jotka ovat muuten haavoittuvassa asemassa. Lähetit tekevät fyysisesti vaativaa ja vaarallista työtä, me emme vaadi mahdotonta, vaan samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä.

Facebook