Blogi

Justice4Couriers: Vuosi kampanjaa

#justice4couriers-kampanjamme alkoi vuosi sitten, kun järjestimme Foodoran toimiston edessä mielenosoituksen, jonka yhteydessä luovutimme yritykselle vaatimuksemme. Monelle lähetille, minä mukaan lukien, kampanjointi oli uutta. Emme olleet aiemmin puhuneet julkisesti mielenosoituksissa, lähettäneet lehdistötiedotteita, antaneet haastatteluja, kirjoittaneet analyyseja alustatyöstä tai olleet mukana ruohonjuuritason järjestäytymisessä. Kun aloitime kampanjan, emme osanneet arvioida, mitä tapahtuu. Nyt, kun #justice4couriers-kampanja on toiminut vuoden, ajattelin kerrata ja pohtia, mitä olemme saavuttaneet.

Foodoran viime vuonna tekemät palkkionalennukset olivat viimeinen pisara monelle lähetille, jotka olivat todistaneet työehtojensa ja -olojensa tasaista huonontumista. Moni meistä oli saanut kantapään kautta oppia, että freelancereina olimme kaiken työntekijän turvaksi kehitetyn lainsäädännön ulkopuolella. Näimme, kuinka työvuoronsa aikana onnettomuuksiin joutuneet työtoverimme jätettiin omilleen, kuinka lähetit itse maksoivat ajoneuvojensa ylläpidon ja jos heillä oli varaa, omat eläkkeensä ja vakuutuksensa. Näimme, kuinka ajojärjestelijämme irtisanottiin ja kuinka vuorojärjestelmä automatisoitiin kustannusten vähemtämiseksi tavalla, joka jätti monet pitkään työskennelleet lähetit viikoiksi ilman vuoroja – ja toimeentuloa, josta he olivat riippuvaisia. Näimme, kuinka uudet lähetit vaihtoivat vaatteitaan ulkona kylmenevässä säässä sen jälkeen, kun yritys sulki taukotilat. Samaan aikaan meille toisteltiin onttoja start-up-hokemia siitä, kuinka meitä “arvostetaan lähettikumppaneina”. Kun Foodora leikkasi palkkioita yksipuolisella ilmoituksella, me aloimme järjestäytyä.

Meillä ei ollut selvää kuvaa siitä miten toimia, mutta tapasimme ruohonjuuritason ammattiyhdistysten Vapaan syndikaatin ja Vastavoiman aktiivien kanssa ja aloimme suunnitella kampanjaa. Halusimme, että palkkonalennukset perutaan, mutta tajusimme, että meidän olisi viime kädessä saatava työsopimukset lähettien ongelmat ratkaistaksemme.

Aloittaessamme #justice4couriersin arvelin, että parhaassa tapauksessa saisimme ehkä palkkionalennukset peruttua, ja että kampanjamme loppuisi muutamassa kuukaudessa vailla sen suurempaa vaikutusta.

Tapahtui kuitenkin juuri päinvastoin. Foodora ei ole tähänkään päivään mennessä vastannut meille mitään, mutta pian Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme. Media, ammattiliitot ja jopa päättäjät kuuntelivat vaatimuksiamme ja olivat meitä kohtaan myötämielisiä. Nyt, vuotta myöhemmin, alustatalouden ongelmat ovat vakiintunut osa julkista keskustelua ja uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, että työsuhteiden naamiointi yrittäjyydeksi estetään.

Olen ollut #justice4couriers-kampanjassa aktiivisesti mukana alusta lähtien. Nyt olen ulkomailla, enkä ole voinut enää olla yhtä aktiivinen, mutta olen iloinen huomatessani, että yhä uudet toimijat ovat ottaneet suuremman roolin kampanjassa samaan aikaan, kun perustajajäsenet ovat pitäneet taukoa. Tällainen vaihtuvuus kertoo terveestä ja elinvoimaisesta kampanjasta.

Jatkuvuuttakin toki on: #justice4couriers on edelleen lähettien johtama, ruohonjuuritason ammattiyhdistysaktiivit tukevat sitä korvaamattomalla panoksellaan ja kampanja toimii edelleen konsensuspohjaisesti ja ilman hierarkioita. Kun aloitimme kampanjan, hierarkiaton ja konsensuspohjainen järjestäytyminen ei ollut julkilausuttu tavoitteemme, vaan vain tapa, jolla toimimme, jotta mahdollisimman moni tuntisi olonsa tervetulleeksi. Vasta myöhemmin osasimme pukea periaatteen sanoiksi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että #justice4couriers-kampanjan lopputuloksesta riippumatta nykyisenkaltaisen toimintaympäristön luominen on ollut yksi suurimmista saavutuksistamme. Kampanjamme on poikinut ruohonuuritason yhteenliittymän nimeltä Suomen lähettikollektiivi, jonka tarkoituksena on luoda keskinäiseen avunantoon perustuvia tukirakenteita pyöräläheteille – olivatpa he sitten alustajättien palveluksessa, työntekijöitä tai aidosti itsenäisiä itsensätyöllistäjiä. Olemme tällä hetkellä perustamassa onnettomuuskassaa ja pohdimme muita tapoja, joilla lähetit voivat auttaa itseään ja toisiaan.

Toimintamme kautta olemme myös tutustuneet lähettiaktivisteihin ja ammattiliittoihin ympäri maailman. Pidämme heihin säännöllisesti yhteyttä ja pohdimme yhteisiä toimintatapoja, strategioita ja tavoitteita heidän kanssaan.

Vaikka nämä ovat kaikki hienoja saavutuksia, kamppailemme edelleen palkkionalennusten perumiseksi ja lähettien työolosuhteiden parantamiseksi, sillä lähetit kantavat suurimmat taloudelliset ja fyysiset riskit vaarallisessa ja vaativassa työssään. Ruoan kuljetus, lähettien päivittäinen työ, muodostaa alustayritysten kuten Woltin ja Foodoran selkärangan, mutta lähetit ovat näissä yrityksissä ainoat, joilla ei ole edes perustavanlaatuisia työntekijän oikeuksia. Tämän vuoksi me kampanjoimme ja jatkamme järjestäytymistä.

Solidaarisuudella,

Tuomas Tammisto
tutkija ja lähetti

Foodoran pyörälähetit lakkoon Norjassa

Norjassa 102 Norjan kuljetustyöntekijöiden (NTF) liittoon kuuluvaa pyörälähettiä menee tiistaina 21.8. lakkoon, koska neuvottelut työehtosopimuksesta Foodoran kanssa kariutuivat.

Liiton edustaja totesi, että työehtosopimus turvaa lähettien palkat ja muut oikeudet, ja kun työnantaja kieltäytyy siitä, jää työtaistelu ainoaksi vaihtoehdoksi. NRK-uutissivustolle puhunut liiton edustaja Jørn Eggum sanoo olevansa yllättänyt ja pettynyt neuvottelujen kariutumiseen, sillä neuvotteluja on käyty aiemmin hyvässä hengessä

Me Woltin ja Foodoran lähetit tuemme norjalaisten työtoveriemme lakkoa ja toivomme, että he saavat työehtosopimuksen.

Haluamme kiinnittää huomion myös siihen, että Norjassa kaikki Foodoran lähetit ovat työsuhteessa ja yritys on silti markkinajohtaja Norjassa. Tämä osoittaa, että myös Suomessa Woltin ja Foodoran lähetit voisivat työskennellä joustavasti alan käytäntöjen mukaisesti, vaikka heillä olisi työsuhteet. Kuten olemme aiemmin todenneet, freelancer-sopimuksille ei ole muuta syytä kuin se, että yritykset kiertävät niillä työnantajan pakollisia lakiin perustuvia velvoitteita ja siirtävät riskejä ja kustannuksia läheteille.

Me lähetit vaadimme, että yritykset, jotka kohtelevat meitä työntekijöinä, takaavat meille myös työntekijöiden oikeudet.

Foodora ja Wolt eivät maksa lähettiensä pysäköintipaikkoja

HS kirjoitti 30.7. ruokalähettien autoilusta kävelykaduksi tarkoitetulla Iso Roobertinkadulla.

Ruokalähettifirmat Foodora ja Wolt toimittavat asiakkailleen ruokaa keskustan ravintoloista mutta eivät suostu maksamaan kuljettajiensa parkkilippuja maksullisille parkkipaikoille. Näin yritykset ajavat liian pienillä palkkioilla työskentelevät lähettinsä kokeilemaan onneaan keskustan sakkopaikoilla. Tämä pahentaa osaltaan Iso Roobertinkadun autoiluongelmaa.

Foodora ja Wolt ovat siis osa pysäköintiongelmaa. Sen sijaan, että korjaisi omaa toimintaansa, Wolt yrittää kuitenkin vierittää HS:n jutussa syyn läheteilleen. Myös kaupungin pitäisi Woltin mukaan tarjota väliaikaisia pysäköintipaikkoja Roballe. Veronmaksajien kukkaro siis kelpaa, mutta itse Wolt ei ole valmis maksamaan edes autolähettiensä pysäköintiä.

Alustayritykset riistävät pizzayrittäjiä

In English / Facebook

Ikävä esimerkki jälleen siitä kuinka tämänhetkisessä tilanteessa alustaloudessa voittavat vain alustan ylläpitäjät.

Ravintolakuljetusbisneksessä vallitsee nykytilanteessa käytännössä kahden yrityksen Delivery Heron (Foodora ja Pizza-online.fi) ja Wolt’in duopoli.

Pienelle ravintolayrittäjälle mahdollisuudet harjoittaa kotiinkuljetus- tai takeawaybisnestä ovat käytännössä sidottuja näiden yritysten armoille, koska perinteinen puhelimella soittamalla suoraan ravintolasta tehty tilaaminen on käytännössä kuollut asiakkaalle helpompien sovellusten rantautumisen myötä. Kaksi markkinajohtajaa puolestaan voivat melko rauhassa määrittää hinnat, jotka ravintoloitsija joko maksaa tai jää kokonaan sovelluksiin siirtyneiden markkinoiden ulkopuolelle.

Kun samanaikaisesti Foodora ja Wolt pitävät lähettejään pakkoyrittäjinä ja siten työehtojen ulkopuolella, voidaan aiheellisesti kysyä voittaako yhtälössä ravintola+lähetit+alustayritys muut kuin alustayritys?

Reilussa tilanteessa kaikki kolme voittaisivat. Siksi myös kampanjamme antaa täyden tuen pizzayrittäjien taistelulle!


Puheenvuoromme ministereille

In English / Facebook

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) ja työministeri Timo Harakka (sd) esittelivät tänään hallitusohjelmaa Kontulan kirjastossa. Kampanjamme edustajat kertoivat, että alustataloudessa lähetit ja monet muut on suljettu perinteisten työsuhteiden ulkopuolelle freelancer-sopimuksilla ja kysyivät onko hallitus pohtinut vielä käytännön toimia kuinka toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan työsuhteen naamiointi muuksi estetään. Työministeri Harakka kertoi, että ongelma on hallituksen tiedossa ja ehdottomasti ratkaistavien asioiden joukossa.

Kampanjamme haluaa korostaa, että ruokalähettien ja muiden vastaavassa asemassa olevien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit ja heitä pitäisi siksi kohdella työntekijöinä. Tämän vuoksi vaadimme läheteille oikeutta solmia työsuhde, jos he niin haluavat. Nähdäksemme nykyistä lainsäädäntöä on valvottava ja toimeenpantava tiukemmin ja muuttaa, esimerkiksi kirjaamalla lakiin työnantajaolettama.

Aktiivisesta hiljaisuudesta yhteistyöhaluun

In English / Facebook

Kohta on kulunut vuosi siitä kun Foodora viime kesänä leikkasi yksipuolisella ilmoituksella lähettiensä palkkioita ja irtisanoi ne lähetit, jotka eivät suostuneeet palkkionalennuksiin. Koska palkkionalennuksia oli edeltänyt sarja työehtojen huononnuksia, olivat ne monelle lähetille viimeinen pisara ja syy aloittaa järjestäytyminen. Kampanjamme on tämän järjestäytymisen tulos.

Kun aloitimme kampanjamme, annoimme Foodoralle vajaat kaksi viikkoa aikaa vastata vaatimuksiimme, mutta emme kuulleet yrityksestä mitään. Olemme siitä lähtien toistuvasti ehdottaneet tapaamista ja neuvotteluja, mutta Foodora ei vastannut mitään saati edes maininnut kampanjaa nimeltä. Foodora vastasi medialle, että se “keskustelee” suoraan lähettiensä kanssa, mikä on erikoinen vastaus, sillä kampanjan aloittivat nimenomaan Foodoran lähetit. Talvella Foodora teki kuitenkin ensimmäiset myönnytykset: se avasi puolitoista vuotta aiemmin suljetut sosiaalitilat Helsingissä ja otti käyttöön talvibonuksen, joka ei kuitenkaan korvaa palkkionalennuksia, koska sitä maksetaan vain talvikuukausilta. Nyt, miltei vuosi kampanjan alun jälkeen, Foodora on ensi kertaa kommentoinut kampanjamme somepäivitystä. Sen jälkeen kun Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme, olemme keskustelleet Woltin johdon kanssa kerran ja kertoneet vaatimuksemme ja ilmoittaneet, että haluamme neuvotella niistä. Uutta tapaamista ei toistaiseksi ole sovittu, mutta olemme ilmoittaneet olevamme siihen koska tahansa valmiita.

Yritysten, ja erityisesti Foodoran, lähestymistapa kampanjaamme kohtaan on selkeästi muuttunut. Alun aktiivisesta hiljaisuudesta on siirrytty näennäisiin myönnytyksiin ja jopa siihen, että kampanjamme tekstejä kommentoidaan. Vaikka emme ole vielä saavuttaneet välittömiä tavoitteitamme, eli lähettien työolojen parantamista, on kampanjamme alettua tapahtunut paljon. Ensinnäkin, ammattiliitot kiinnostuivat kampanjastamme: eri ammattiosastot ovat osoittaneet tukeaan meille, PAM on tarjonnut jäsenillemme koulutusta ja SAK on ehdottanut työantajaolettaman kirjaamista lakiin. Toisekseen, päättäjät niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat heränneet alustatalouden ongelmiin ja ehdottaneet ratkaisuja. Euroopan parlamentti hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa jäsenmaat turvaamaan epätyypillisissä suhteissa tai pätkissä työtä tekevien oikeudet, ja uudessa hallitusohjelmassa on maininta, että työsuhteiden naamiominen muuksi on estettävä. Kolmanneksi, kampanjamme vaatimukset ja huomiot siitä, että ongelmat eivät koske vain lähettejä, ovat tulleet osaksi julkista keskustelua. Viimeiseksi, lähetit ympäri maailman järjestäytyvät ja tekevät kansainvälisesti yhteistyötä keskenään työolojensa parantamiseksi.

Toisin sanoen, paine alustayrityksiä kohtaan on kasvanut ja yleinen ilmapiiri on kallistumassa kannalle, että myös alustataloudessa työntekijöiden oikeudet on turvattava. Tämä selittää myös muutoksen yritysten vastauksissa: enää meidän vaatimuksiamme ei voi täysin ohittaa, vaan niihin on jollain tavalla puututtava. Tässä alustayritykset noudattavat lähestulkoon samaa kaavaa kuin muilla teollisuudenaloilla aiemmin. Tutkijat Peter Benson ja Stuart Kirsch ovat osoittaneet miten merkittävää haittaa yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttavat teollisuudenalat, kuten kaivos- ja tupakkateollisuus, ovat reagoineet kohtaamaansa kritiikkiin. Reaktiot ovat noudattaneet usein samaa kolmivaiheista kaavaa. Ensin aiheutettu haitta yksinkertaisesti kiistetään. Esimerkiksi tupakkateollisuus väitti pitkään, ettei tupakointi aiheuta syöpää. Toisessa vaiheessa, kun haittaa ei voi enää uskottavasti kiistää, yritykset myöntävät rajallisesti haitan ja tekevät näennäisiä myönnytyksiä, joiden tarkoituksena on lähinnä kuluttajien rauhoittaminen. Vähänikotiinisten savukkaiden tuominen markkinoille on esimerkki tästä.

Lopulta, kun on selvää, että yhteiskunta puuttuu ongelmaan ja mitä todennäköisimmin rajoittaa alan yritysten toimintaa, myöntävät yritykset ongelman ja pyrkivät esiintymään yhteistyöhaluisina ja vastuullisina kumppaneina ongelman ratkaisussa. Tavoitteena on, että yritykset voivat vaikuttaa lainsäädäntöön heille edullisella tavalla. Tupakkateollisuus on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ottanut osaa erilaisiin kansanterveydellisiin ohjelmiin, mutta samalla pyrkinyt vaikuttamaan siten, ettei esimerkiksi tupakan mainontaa rajoitettaisi merkittävästi.

Reaktiot kampanjaamme kohtaan ovat noudattaneet täsmälleen samaa kaavaa: aluksi Foodora ei edes maininnut kampanjaamme nimeltä tai vastannut vaatimuksiimme, mutta lopulta, paineen kasvettua, se teki ensimmäiset myönnytykset. Sosiaalitilojen avaaminen Helsingissä oli tärkeä asia, mutta se ei yksin ratkaise lähettien työoloihin liittyviä onglemia, joista suurimmat ovat freelancer-statuksesta johtuvat turvan puute ja palkkioiden pienuus. Myönnytykset ovat olleet näennäisiä. Wolt on vastannut kampanjaamme viisaammin ja se on halunnut tavata edustajiamme, vaikka konkreettisia neuvotteluja antamistamme ratkaisuehdotuksista ei ole käyty. On kuitenkin selvää, että poliittinen ja julkinen paine on kasvanut siihen mittaan, että alustatalouden ongelmiin puututaan lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi on hyvin todennäköistä, että molemmat yritykset esittävät omia ratkaisuehdotuksiaan, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti saada yritysten kannalta suotuisa lopputulos.

Tämän tekstin tarkoituksena on tuoda esiin, että meidän kamppailumme ja yritysten toiminta eivät tapahdu tyhjiössä, eivätkä ne ole muista yhteiskunnallisista kehityskuluista irrallisia ilmiöitä. Kuten olemme sanoneet, pakkoyrittäjyys tai työehtojen kiertäminen freelancer-sopimuksilla ei koske vain ruokalähettejä, vaan on arkipäivää myös esimerkiksi siivousalalla, varhaisjakelussa ja jopa kääntäjien parissa. Vastaavasti, se miten yritykset reagoivat heitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin riippuu pitkälti yleisestä ilmapiiristä ja poliittisesta tilanteesta. Kun lähettien huonot työolot ovat herättäneet tyrmistystä ja kun uusi hallitus on päättänyt puutua työehtojen kiertämiseen, ovat alustayritykset halukkaampia keskustelemaan. Yleisön ja päättäjien on hyvä olla tietoisia tästä dynamiikasta ja kun työntekijän asemaa pyritään parantamaan, on tärkeää, että se ei tapahdu yritysten, vaan työntekijöiden ja laajemman yhteiskunnan ehdoilla.

Lähteet

Benson, Peter & Stuart Kirsch 2010. Capitalism and the Politics of Resignation. Current Anthropology 51:4, 459–486.

Täysi tuki LGBTQIA -läheteille, ei pinkkipesulle!

in English / Facebook

Pride-viikon ollessa käynnissä mitä erilaisimmat tahot näyttävät tukensa LGBTQIA-oikeuksille käyttämällä sateenkaarilippua. Se on hyvä ja mekin haluamme näyttää tukemme vähemmistöille. Kuitenkin, myös alustayritykset, kuten Foodora, Deliveroo ja Uber Eats kuuluttavat tukeaan Pridelle värittämällä logonsa sateenkaaren väreillä.

Nämä yritykset kiertävät työlainsäädäntöä pitämällä lähetit freelancereina ja sulkemalla heidät työntekijän turvaksi tehtyjen säädösten ja tukien, kuten sairaslomien, vakuutusten ja eläkkeiden ulkopuolelle. Yritykset maksavat pieniä palkkioita, joita ne usein leikkaavat yksipuolisesti. Ennen kuin yritykset lopettavat lähettiensä riiston ja alkavat kohdella heitä reilusti, niiden Pride-tuki on halpaa pinkkipesua. Työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia aivan kuten LGBTQIA-oikeudetkin.

Me haluamme muistaa Priden poliittisena mielenilmauksena seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta, emme markkinointitemppuna. Pride-viikolla haluamme osoittaa arvostuksemme näihin vähemmistöihin kuuluville kollegoillemme ja todeta, että me jatkamme kamppailua kaikkien lähettien puolesta heidän taustastaan riippumatta—nyt ja tulevaisuudessa.

Ei enää lähettikuolemia!

in English / Facebook

Me olemme Jorge. Me olemme Julien. Me olemme Pablo. Me olemme Maurizio. Me olemme José. Me olemme Alberto. Me olemme Luis. Me olemme Franck. Me olemme Kuan. Me olemme Su. Me olemme Ramiro. Me olemme Artyk. Me olemme Pujan. Me olemme Burgao. Me olemme Karim.

Yksistään viime vuoden aikana vähintään 12 ruokalähettiä on kuollut työssään. Ei ole tiedossa onko kuolemantapauksia enemmänkin. Kun selvitimme lähettien työtapartumia Transnational Federation of Couriersin parissa, tuli tietoomme myös lukuisia pysyviä vammautumisia, kuten raajojen tai silmien menetyksiä.

Nämä eivät ole vain liikenneonnettomuuksia, sairaskohtauksia tai väkivallantekoja, vaan työtapaturmia, jotka johtuvat huonosta ja sirpaleisesta palkkionmaksusta, jolla lähettejä kannustetaan ajamaan jatkuvasti kovempaa, pidempään ja kauemmin. Ne ovat seurausta siitä, että alustayritysten läheteillä ei ole oikeutta sairaslomaan, ei vakuutuksia tai varaa menettää työvälineitään, jotka he itse maksavat. Kun ruokalähetti vammautuu vakavasti tai kuolee työssään, eivät yritykset joudu kantamaan mitään vastuuta. Onnettomuuteen joutunut lähetti maksaa itse mahdolliset hoito- ja korjauskustannukset ja menettää työnsä sairasajalta, jos hän on niin onnekas, ettei kuole tai vammaudu pysyvästi.

Me lähetit emme hyväksy, että me teemme näissä yrityksissä raskaimman ja vaarallisimman työn pienimmällä korvauksella, mutta olemme ainoat, joilla ei ole edes työsuhteita. Me suremme kuolleita kolleegoitamme, mutta me myös järjestäydymme ja toimimme yhdessä aina Suomesta Chileen ja Torontosta Hong Kongiin, sillä solidaarisuus ei tunne rajoja.

Ei enää lähettikuolemia! Huonot työolot tappavat! Oikeutta läheteille!

Hyviä uutisia hallitusohjelmassa

in English / Facebook

Antti Rinteen ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtamien hallitusneuvottelujen ohjelma on julkaistu ja siinä on hyviä uutisia ruokalähettien ja muiden pakkoyrittäjien kannalta. Hallitusohjelmassa todetaan:

Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Hallitusohjelma 2019: 137

Me Foodoran ja Woltin lähetit olemme viime syksystä lähtien vaatineet, että meille tarjotaan mahdollisuus solmia työsopimukset. Kampanjamme alkoi sen jälkeen kun Foodora leikkasi lähettiensä palkkioita yksipuolisella ilmoituksella viime kesänä. Wolt oli leikannut lähettiensä palkkioita jo aiemmin, minkä seurauksena myös Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme. Sekä Foodora että Wolt pystyivät leikkaamaan palkkioita yksipuolisella ilmoituksella, sillä lähetit työskentelevät freelancer-sopimuksin, minkä vuoksi heillä ei ole turvaa mielivaltaisia palkkionalennuksia tai irtisanomisia vastaan, mahdollisuutta sairaslomaan, vakuutuksia, vuosilomaa tai yhtään mitään muita työntekijän oikeuksia. Tästä huolimatta, lähetin molemmissa yrityksissä täyttää työsuhteen kriteerit, sillä lähettien asema ei ole itsenäinen.

On hienoa, että työlainsäädännön kiertämiseen valheellisin freelancer-sopimuksin puututaan. On kestämätön tilanne, että osa yrityksistä vääristää kilpailua ja polkee työntekijöidensä oikeuksia laistamalla työnantajan velvoitteista ja vastuusta työntekijöitään kohtaan. Me olemme pyytäneet sekä Foodoraa että Woltia neuvottelemaan kanssamme vaatimuksistamme. Meidän mielestämme yritysten kannattaisi aloittaa neuvottelut nyt, sillä vaatimuksemme ovat kohtuulliset ja uusi hallitusohjelman myötä nyt on korkea aika neuvotella.

Neljä kuollutta neljässä viikossa

in English / Facebook

Viime päivät ovat olleet synkkiä läheteille. Kerroimme kuinka lauantai-yönä (25.5.) Barcelonassa kuoli 21-vuotias Glovon lähetti nimeltä Pujan jäätyään roska-auton alle vuoronsa aikana. Eilen saimme kuulla, että perjantaina 24.5. autoilija törmäsi 19-vuotiaseen UberEATSin ruokalähettiin Champs-sur-Marnessa Pariisin lähellä ja pakeni paikalta. Ruokalähetti julistettiin tiistaina aivokuolleeksi. Samana tiistaina 28.5. pyörävarkaat hakkasivat Deliveroon lähetin hengiltä Lontoossa sen jälkeen kun lähetti oli yrittänyt estää mopedinsa varastamisen. Kolme ruokalähettiä on kuollut työssään neljän päivän sisällä Euroopassa. Kun läsketaan mukaan Yandexin ruokalähetti, joka kuoli ylirasitukseen työskenneltyään yhtäjaksoisesti 10 tuntia Pietarissa, on viimesen neljän viikon ajalla neljä lähettiä kuollut työssä.

Kaikkeen liikenteessä työskentelyyn liittyy onnettomuusriski ja pyörälähetit ovat erityisen haavoittuvaisia. Siksi läheteillä on oltava vakuutukset, sairaslomat ja riittävä palkka, jonka eteen ei tarvitse vaarantaa itseään. Ruoankuljetusyritykset kuten Foodora, Wolt, Deliveroo, Glovo, UberEATS ja Yandex eivät tarjoa näitä läheteilleen, vaan kiertävät työlainsäädäntöä freelancer-sopimuksin. Lisäksi palkkiot ovat pienet ja ne ovat kokonaan tai huomattavilta osin sidottu lähetysten määrään, jotta lähetit ajaisivat mahdollisimman nopeasti, paljon ja pitkään.

Tällainen järjestelmä vahingoittaa lähettejä—ja kuten olemme nähneet, tappaa heitä. Pietarilainen lähetti kuoli ylirasitukseen, koska palkkiot ovat niin pieniä, että järjellisen päiväansion eteen on tehtävä 10–12 tuntia töitä. Lontoolainen lähetti hakattiin kuoliaaksi, koska hänellä ei ollut varaa antaa varkaiden viedä työvälinettään, jonka hän itse maksaa. Törmäys auton kanssa voi tehdä pyörälähetin viikoiksi työkyvyttömäksi, eivätkä alustayritykset auta lähettiä millään tavalla. Hän vain menettää tulonsa sairasajalta. Jos hän on niin onnekas, ettei kuole onnettomuudessa.


toim. huom.: Korjasimme tekstissä tietoja Champs-sur-Marnen lähetin tilasta.

Korjaus: Olemme juuri saaneet kuulla, että lähetti Champs-sur-Marnessa ei kuollut, vaan hänet julistettiin tiistaina 28.5. aivokuolleeksi sairaalassa, mutta hän on vielä elossa ja hänen perheensä toivoo parasta.

Toivomme parasta kolleegallemme Champs-sur-Marneen ja lähetemmä sympatiamme hänen perheelleen.