Blogi

Ongelma ei ole paperiton lähetti, vaan paperittomuuden luova järjestelmä

in English

Alustayritysten, ja erityisesti Woltin ja Foodoran, työntekijöiden huonot työolot ja olematon turva on taas noussut pintaan Helsingin Sanomien ansiokkaan jutun myötä. Kuten me, Helsingin Sanomat ja moni muu on todennut, Wolt ja Foodora kiertävät työnantajan velvoitteita ja ulkoistavat tuotannon kustannuksia läheteille, jotka työskentelevät “kumppaneina”, eli näennäisesti itsenäisinä tai pakkoyrittäjinä. Näin yritykset eivät joudu maksamaan lähettien eläkkeitä, huolehtimaan sairaslomista tai työvälineistä, eli ajoneuvoista, jotka ovat lähettien omia.

Kuten Helsingin Sanomien artikkeli osoittaa, tämänkaltainen järjestely mahdollistaa myös vielä paljon räikeämmän hyväksikäytön. Markkinoille on ilmeistynyt välittäjäyrityksiä ja yksityisiä toimijoita, jotka vuokraavat lähettityöhön vaadittuja tilejä niille, jotka eivät niitä syystä tai toisesta saa. Yksi ryhmä, joka joutuu vuokraamaan tilejä, on paperittomat maahanmuuttajat, joilla ei ole muuta mahdollisuutta työntekoon. Uskomme, että meistä jokainen toimisi samoissa olosuhteissa samalla tavalla, eli yrittäisi kaikin keinoin tehdä työtä elantonsa eteen. Samaten on ymmärrettävää, että ne lähetit, joilla on tili, mutta jotka joutuvat ansaitsemaan korkeita summia oleskelulupansa tai perheenyhdistämisen eteen, vuokraa tiliään pientenkin lisätulojen vuoksi.

Woltin ja Foodoran työnantajavelvollisuuksien kierto on vain osa ongelmaa. Toisen osan muodostaa Suomen tiukka maahanmuuttopolitiikka, jossa yhtäältä korkeat tulorajat ajavat ihmisiä tekemään töitä olemattomin ehdoin, ja joka toisaalta luo paperittomia maahanmuuttajia, joita yritykset ja välistävetäjät voivat käyttää hyväksi.

Woltin ja Foodoran on mielestämme tunnustettava heidän lähettinsä ovat työntekijöitä ja ruvettava ottamaan vastuuta heistä. Samalla maahanmuuttajien työllistymistä on helpotettava niin, että ihmisten ei ole alistuttava hyväksikäytölle ja riistolle vain tullakseen toimeen.

The problem is not the undocumented courier, but the system creating undocumentation

Oikeutta läheteille – vihdoin!

in English / Facebook

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjasi torstaina, että Woltin ja Foodoran ruokalähetit ovat työsuhteessa. Vaikka neuvoston antamat lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne ovat merkittäviä, sillä ne näyttävät toteen sen mitä kampanjamme on sanonut jo pitkään – lähetit ovat työntekijöitä eikä yrittäjiä!

Kampanjamme tavoitteena onkin ollut jo alusta lähtien ollut, että lähetit jotka haluavat freelancer-kumppanuuden sijasta tehdä työtään työsuhteessa, saavat solmia itselleen työsopimuksen näin halutessaan. Toivomme nyt annetun linjauksen edesauttavan tämän tavoitteen toteuttamista niin Foodoralla kuin Woltilla.

Linjauksen seurauksena Foodora on jo lähettänyt läheteilleen jo rauhoittelukirjeen sekä kommentoinut päätöstä melko ympäripyöreästi. Wolt on puolestaan on kommentoinut työsuhdetulkinnan omaksumisen johtavan tuhansien lähettien sopimusten päättämiseen sekä ”uusien” työvuorossa työtään tekevien lähettien palkkaamista tilalle nykyisiä palkkioita huonommalla palkalla.

Kampanjamme korostaa tässä vaiheessa, että suomalaisessa työelämässä asioista on yleensä sovittu neuvottelemalla eikä sanelemalla. Toivoisimmekin, että työneuvoston linjauksen seuraus olisivat työehtosopimusneuvottelut alalla toimivien yritysten sekä lähettien ammattiliitoksi parhaiten soveltuvan ammattiliiton, kuten esimerkiksi PAM:n, välillä. Lähettien, kuten muidenkin työntekijöiden, oikeudet toteutuvat parhaiten työehtosopimuksen piirissä. #justice4couriers

Ruokalähetti Dhakassa

In English / Facebook

Koronaepidemian aikan palvelualojen työntekijät, kuten ruokalähetit, ovat olleet etulinjassa. He ovat vaarantaneet terveytensä, ja jopa henkensä, työssään, jotta muut voivat pysyä turvallisesti kotona.

Riskit myös kasautuvat: viime heinäkuussa tulvat peittivät Bangladeshin pääkaupungin Dhakan. Tulvat osoittavat kuinka ne, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, eli globaalin etelän köyhät, kärsivät ensimmäisinä ja pahiten sen vaikutuksista. Alla oleva kuva näyttää kuinka Foodpandalle (eli Foodoran aasialaiselle brändille) työskentelevä kolleegamme työskentelee tulvan ja epidemian keskellä. Kuvatekstin kirjoittaja pohtii kuinka paljon lähetti ansaitsee tästäkin lähetyksestä. Ehkä 60 senttiä tai peräti euron (70–100 Bangladeshin takaa).

Me haluamme osoittaa solidaarisuutemme kolleegoillemme, jotka joutuvat työskentelemään epäinhimillisissä olosuhteissa. Haluamme myös muistuttaa, että palvelu- ja huoltotyöt ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiskuntiemme toiminnan kannalta. Ruokalähettien tulisi voida tehdä työnsä tolkullisissa olosuhteissa, järkevää palkkaa vastaan ja nauttia samoista turvaverkoista kuin muutkin.

Solidaarisuutta siivoojille!

In English / Facebook

Helsingin Sanomat julkaisi eilen Paavo Teittisen erittäin perusteellisen ja järkyttävän artikkelin haavoittuvaisessa asemassa olevan työvoiman järjestelmällisestä riistosta, kaltoinkohtelusta ja uhkailusta siivousalalla. Teittisen tutkiva artikkeli osoittaa, kuinka tietyt siivousalan yritykset käyttävät hyväkseen turvapaikanhakijoita, joilla ei ole välttämättä tietoa Suomen työlainsäädännöstä ja jotka pelkäävät karkoituksia. Artikkelissa mainittuun räikeän rikolliseen toimintaan on puututtava heti.

Ongelma on, kuten Teittinen ansiokkaasti osoittaa, rakenteellinen: isot tilaajat, kuten kauppaketjut ja erityisesti kunnat, hankkivat siivouspalvelunsa sieltä mistä halvimmalla saavat. Tilaaja ei usein välitä epäkohdista, ja vaikka välittäisi, keinot puuttua siihen ovat rajalliset. Samalla jutussa mainitaan, että viranomaisten asenne maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin on välinpitämätön ja heidän esiin nostamiin ongelmiin viranomaiset vastaavat kehottamalla hankkimaan paremman työn.

Jutussa mainitaan myös, kuinka pakkoyrittäjyys ja alustatalouden mallit ovat pesiytyneet siivousalalle. Nämä käytännöt ovat meille läheteillekin tuttuja, ja Teittinen on tehnyt aiheesta niin ikään perusteellisen jutun. Tässä myös näkyy se mistä olemme varoittaneet: kun väärinkäytöksia katsotaan läpi sormien yhdellä alalla, leviävät ne nopeasti muille. Teittisen artikkeli myös osoittaa sen mitä mekin olemme sanoneet: näiden ongelmien ratkaisuun ei riitä yksittäisten väärintekijöiden rankaisu, vaan se vaatii laajempia poliittisia päätöksiä työntekijöiden ja erityisesti kaikkein heikomassa asemassa olevien turvaksi.

Siivoojien kohtaama riisto ja väkivalta on pahempaa ja räikeämpää kuin mitä me lähetit olemme kohdanneet. Myös moni ruokalähetti on ulkomaalaistaustainen ja siten heikommassa asemassa työmarkkinoilla, joten ymmärrämme tuskallisen hyvin siivoojien pelon ja ihailemme heitä, jotka uskalsivat nostaa asian esiin. Suora ja rakenteellinen rasismi on suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi työntekijöiden oikeuksien puolustaminen vaatii aktiivista rasisminvastaista toimintaa.

Täysi tukemme siivoojille ja muille huolto- ja ylläpitotyöntekijöille, jotka lähettien tavoin pitävät tämän yhteiskunnan rattaat pyörimässä! Vaadimme päättäjiltä toimia rakenteellisen riiston ehkäisemiseksi ja kannustamme kaikkia työntekijöitä järjestäytymään, sillä viime kädessä turvamme on keskinäinen solidaarisuutemme.


Koronakriisi ja lähettien työehdot

in English / Facebook

Korona-kriisissä Foodorakin taipuu kerrankin maksamaan työvälinekorvausta läheteilleen, jotta nämä hankkivat hygieniaa edistäviä välineitä itselleen. Eri asia on toki kuinka hyvä saatavuus käsidesillä on tässä vaiheessa, ja riittääkö tuo 12€ korvaus enää mihinkään tuotteiden hinnannousun myötä. Luonnollisesti myös kuittirumba jää lähetin itsensä suoritettavaksi.

Kilpailija Woltin lähestymistapa asiaan on sikäli parempi, että yksi yhtiön perustajista on kertonut julkisesti sosiaalisessa mediassa yhtiön harkitsevan 20 000 käsidesipullon hankkimista läheteilleen ilman turhia kuittikikkailuja. Yhtiö on myös tänään ilmoittanut läheteilleen alkavansa maksamaan taloudellista tukea läheteilleen joilla diagnosoidaan koronavirus.

Nämä ovat ihan hyviä avauksia, mutta muistutamme samalla, että sairaslomat, vakuutukset sekä työsuojeluasiat suojavarusteineen hoituvat parhaiten, kun lähetit ovat työsuhteessa, jossa nämä asiat hoituvat kuin itsestään. Meneillään oleva kriisi on osoittanut kuinka riippuvainen yhteiskuntamme on matalapalkka-aloista, jotka tekevät korvaamatonta työtä kriisistä selviämiseen.

Useammat uutislähteet ovat viitanneet kotiinkuljetuspalveluiden kysynnän kasvaneen kotikaranteenien sekä sairautta pelkäävien ihmisten eristäytymisen vuoksi. Lähetit tekevät vaikeassa tilanteessa korvaamatonta työtä huolehtiessaan siitä, että myös eristyksissä elävät ihmiset saavat ruokahuoltonsa pelaamaan. Siksi myös heille kuuluisi työsuhteen tuomat turvaverkot, niin koronaepidemiassa kuin myös muissa sairastumistapauksissa. #justice4couriers


Solidaarisuutta nepalilaisille kokeille

in English / Facebook

Osoitamme solidaarisuutta poikkeuksellisen huonoista työoloista kärsiville nepalilaisravintoloiden kokeille.

Työehtojen puuttuminen ja oleskeluluvan menettämisen pelko on osa myös monien ruokalähettien arkea, vaikkei näiden kohdalla toimintaan liitykkään nepalilaisravintoloissa esiintyvää ihmiskauppaa ja kiristämistä.

Olemme kuitenkin huolestuneita siitä, että jutussa mainituista ravintoloista useampi on tullut meille läheteille myös töistä tutuiksi joko Foodoran tai Woltin yhteistyöravintolana. Ruuan kotiin tilaaminen näistä nepalilaisista onkin hyvin epäeettistä, kun sekä ravintoloiden että kuljetuspalvelun työolot keräävät osakseen kriitikkiä.

#justice4couriers #solidarityforever

Toinen tapaamisemme Woltin kanssa

In English / Facebook

Viidentenä helmikuuta Justice4Couriers-kampanjan edustajat tapasivat toista kertaa Woltin edustajia keskustellakseen lähettien työoloista ja -ehdoista. Meidän mielestämme tapaaminen oli erittäin rakentava ja sovimme tapaavamme Woltin edustajien kanssa uudestaan muutaman kuukauden kuluttua.

Tapaamisessa sekä Woltin että kampanjamme edustajat ehdottivat kokouksessa käsiteltäviä aiheita. Kumpikin osapuoli halusi keskustella lähettien konkreettisista työoloista ja -ehdoista sekä tavoista parantaa niitä. Kokouksessa keskityimme kahteen tapaan, tai väylään, jolla lähettien työoloja voi parantaa:

  1. Parannukset freelancer- tai toimeksiantomalliin, kuten esim. vakuutukset
  2. Mahdollisuus solmia työsuhde

Sekä Woltin että kampanjamme edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että ensimmäinen tapa vakiinnuttaa toimeksiantosuhdetta mallina, jolla lähetit työllistetään. Tämän vuoksi Justice4Couriers kannattaa työsuhteeseen perustuvaa vaihtoehtoa. Keskustelimme myös vakuutuksista ja vaikka kampanjamme kannattaa työsuhdetta kokonaisvaltaisena ratkaisuna lähettien työehtojen ja -olojen ongelmiin, hyväksymme kaikki parannukset, jotka parantavat lähettien konkreettisia työoloja. Vakuutukset, jotka kattavat vähintään vakavimmat tapaukset, kuten onnettomuudet, ovat tärkeitä, sillä kaikki osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että on vain ajan kysymys, että joku lähetti joutuu vakavaan onnettomuuteen, sillä liikenteessä työskentely on aina riskialtista.

Woltin edustajat kertoivat myös, että yhtenä keinona parantaa lähettien turvaverkkoja yritys tutkii mahdollisuutta tarjota läheteille työsopimuksia. Tässä ensimmäinen vaihe on kartoittaa kattavasti Suomessa ja muissa Woltin toimintamaissa, millaisia vaihtoehtoja tälle olisi käytännössä, lähettien työn järjestämisen kannalta, taloudellisesti ja juridisesti. Kampanjamme on erittäin tyytyväinen siihen, että Wolt pohtii työsuhteiden mahdollisuutta. Tapaamisessamme keskustelimme erilaisista käytännön vaihtoehdoista, kuten erilaisista palkkaus- ja vuoromalleista, joita työsopimukseen voisi kuulua. Keskustelu oli mielestämme erittäin rakentava ja käytännönläheinen. Molemmat osapuolet tuntuivat pitävän yhtenä mahdollisuutena “kaksoismallia”, jossa tietty (rajoitettu) määrä läheteistä tekisi kuljetuksia työsuhteessa ja tietty (suurempi) määrä toimeksiantosuhteessa. Me ymmärrämme, että Woltin on pohdittava, kuinka se käytännössä toteuttaisi tämän, ja että mahdollinen muutos vaatii aikaa. Kaksoismalliin liittyy Woltin mukaan myös tiettyjä juridisia puolia, joita yrityksen on selvitettävä. (Yrityksen mukaan työsuhteinen työ olisi esimerkiksi järjestettävä tietyiltä osin eri tavalla, kuin toimeksiantosuhteinen, jotta malli olisi myös juridisesti perusteltu.)

Kaiken kaikkiaan kampanjamme edustajat ja jäsenet, joille kerrottiin yksityiskohtaisesti tapaamisen kulusta, olivat erittäin tyytyväisiä eiliseen keskusteluun. Odotamme seuraavaa tapaamista ja olemme iloisia siitä, että meillä on rakentava keskusteluyhteys Woltiin. Haluamme jatkaa vastaavia keskusteluja tulevaisuudessa, koska uskomme, että lopulta ne hyödyttävät niin yritystä kuin lähettejäkin. Wolt toimitti meille myös jälkikäteen viestin, jossa he kertoivat pitäneensä tapaamista onnistuneena, ja tyytyväisiä siihen, että Woltin ja kampanjan välille on löytynyt rakentava, hyvähenkinen ja arvostava puheyhteys.

PS. Kampanjamme toiminnasta: kampanjan jäsenet valitsevat jokaiseen tapaamiseen edustajat keskuudestaan. Edustajilla ei ole valtuuksia tehdä päätöksiä tai sopimuksia kampanjan puolesta, vaan kaikesta on ensin sovittava kampanjaryhmässä. Edustajat valitaan joka tapaamiseen tai tapahtumaan kerrallaan.

Kun työvoimasta tulee raaka-ainetta, inhimillisyys unohtuu

In English / Facebook

Foodoran toiminta viime kuukausina Helsingin seudulla on ollut lähettien näkökulmasta toisinaan suorastaan kestämätön. Viime vuoden lopulla yhtiö alkoi voimakkaasti laajentumaan uusille alueille, ja hetkellisesti näytti lähettien kannalta hyvältä, kun esimerkiksi Vantaalle tai Espooseen houkuteltiin lähettejä työskentelemään kiinteällä 14€/tunti palkkiolla, mikä varmisti lähettien kannalta turvatut tienestit siinäkin tapauksessa, että kuljetukset uusilla alueilla olisivat jääneet vähäisiksi.

Samanaikaisesti laajentumisesta sekä kylmien kelien saapumisesta seuranneesta lähettipulasta johtuen myös vanhoilla alueilla lähettien palkkiotaso nousi, kun kuljetuksesta maksettavan normaalin kuljetuskorvauksen päälle alettiin maksamaan 1€/kuljetus lisäkorvausta arkisin ja 1,5€/kuljetus lisäkorvausta viikonloppuisin. Hetkellisesti lähettien kannalta vaikutti siis hieman aiempaa mukavammalta ansiotason suhteen. Samalla lähettien lähikuukaudet vaikuttivat turvallisemmalta myös sen suhteen, että läheteillä ei näyttänyt hetkellisesti olevan pelkoa vuorotta jäämisen suhteen, vaikka sijoitus Foodoran vuoronjakobatchissä (rankingissa) olisikin päässyt matalemmaksi.

Kaikki hyvä loppui kuitenkin aikanaan, kun Foodoran vastaus lähettipulaan oli rekrytä käyttöönsä niin suuri määrä lähettejä, että vuorojen hyvä saatavuus loppui kuin seinään, mikä tuli monelle lähetille täytenä yllätyksenä. Hetkellinen vuorojen runsas saatavuus ja parempi tulotaso vaihtui monella lähetillä kuin taikaiskusta täydelliseen vuorottomuuteen ja tulottomuuteen.

Tämä jo viikkoja jatkunut tilanne osoittaa kuinka Foodora suhtautuu lähetteihinsä. He ovat yhtiölle vain raaka-ainetta, josta ollaan hetkellisesti valmiita maksamaan jopa korkeampaa hintaa, kun saatavuus heikkenee. Samalla kuitenkin mahdolliset hinnannousut pyritään laittamaan kuriin ylituotannolla eli rekryämällä tarjolla olevaan vuoromäärään nähden liian suuri määrä lähettejä.

Lähetit ovat kuitenkin ihmisiä eivät teollisuuden raaka-aineita. Näiden on monesti mahdoton mitenkään ennakoida milloin Foodora yllättäen rekryää ylisuuren määrään uusia lähettejä. Esimerkiksi väärään aikaan ajoitettu tuntimäärältään vähäisempi työskentelyjakso, ja siitä seurannut putoaminen batchiin jossa vuoroja ei ole jaossa, voi olla lähetille hyvin kohtalokas.

Ilman vuoroja ei tule tuloja, ja ilman tuloja ei makseta vuokria, ruokia tai laskuja. Osalle läheteistä pitkäaikainen tuloitta jääminen voi merkitä jopa oleskeluluvan menettämistä. Foodora osoittaa jälleen toiminnallaan, että lähetit ovat sen epäinhimillisessä järjestelmässä vain lukuja tuottavuutta mittaavissa algoritmeissä.

Suru-uutisia Lontoosta, taas

In English / Facebook

Perjantai-iltana 3.1.2020 Takieddine Boudhane, 30-vuotias ruoankuljetuspalvelu Deliveroon lähetti, murhattiin Pohjois-Lontoossa työvuoronsa aikana. Lontoon poliisin ja lehtitietojen mukaan Boudhane puukotettiin hengiltä “liikenneraivon” vallassa. Viime perjantaina Deliveroon ja UberEATSin ruokalähetit alkoivat kokoontua Boudhanen murhapaikalle muistamaan työtoveriaan ja rukoilemaan. Deliveroon ja UberEATSin lähetit ovat olleet viimeiset kaksi päivää lakossa työtoverinsa muistoksi ja vaatiakseen tapaamista yritysten kanssa työturvallisuuden parantamiseksi. Deliveroo ja UberEATS eivät ole vastanneet läheteille.

Me Justice4Couriers -kampanjan lähetit haluamme osoittaa surunvalituksemme ja osaanottomme Boudhanen sukulaisille, erityisesti hänen äidilleen ja veljelleen, sekä lontoolaisille kolleegoillemme, jotka ovat menettäneet yhden omistaan. Boudhanen murhattiin vain kuusi kuukautta sen jälkeen kun Iderval de Silva, myöskin Deliveroon lähetti, kuoli pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin Lontoossa yritettyään estää mopedinsa ryöstön. Viime vuosina ympäri mailmaa ruokalähettejä on kuollut liikenneonnettomuuksissa ja muissa työtapaturmissa.

Deliveroon ja UberEATSin lähetit ovat Britanniassa luokiteltu freelancereiksi tai itsensätyöllistäjiksi, kuten Foodoran ja Woltin lähetit Suomessakin, ja sen vuoksi heiltä puuttuvat kaikki työntekijän oikeudet ja minimiturva, kuten sairaslomat. Lähetin työ on ruumiillisesti vaativaa ja liikenteessä työskentely on aina riski, erityisesti pyörä- ja mopediläheteille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Britannialaisen IWGB-ammattiliiton lähettien osasto on Justice4Couriers-kampanjan tavoin toistuvasti alleviivannut, että liikenteessä työsuhteen kriteerit täyttävissä olosuhteissa työskentelevät lähetit tarvitsevat työntekijän perusoikeudet ja -turvan.

Solidaarisuudella,
Justice4Couriers-kampanjan lähetit

Justice4Couriers: Vuosi kampanjaa

#justice4couriers-kampanjamme alkoi vuosi sitten, kun järjestimme Foodoran toimiston edessä mielenosoituksen, jonka yhteydessä luovutimme yritykselle vaatimuksemme. Monelle lähetille, minä mukaan lukien, kampanjointi oli uutta. Emme olleet aiemmin puhuneet julkisesti mielenosoituksissa, lähettäneet lehdistötiedotteita, antaneet haastatteluja, kirjoittaneet analyyseja alustatyöstä tai olleet mukana ruohonjuuritason järjestäytymisessä. Kun aloitime kampanjan, emme osanneet arvioida, mitä tapahtuu. Nyt, kun #justice4couriers-kampanja on toiminut vuoden, ajattelin kerrata ja pohtia, mitä olemme saavuttaneet.

Foodoran viime vuonna tekemät palkkionalennukset olivat viimeinen pisara monelle lähetille, jotka olivat todistaneet työehtojensa ja -olojensa tasaista huonontumista. Moni meistä oli saanut kantapään kautta oppia, että freelancereina olimme kaiken työntekijän turvaksi kehitetyn lainsäädännön ulkopuolella. Näimme, kuinka työvuoronsa aikana onnettomuuksiin joutuneet työtoverimme jätettiin omilleen, kuinka lähetit itse maksoivat ajoneuvojensa ylläpidon ja jos heillä oli varaa, omat eläkkeensä ja vakuutuksensa. Näimme, kuinka ajojärjestelijämme irtisanottiin ja kuinka vuorojärjestelmä automatisoitiin kustannusten vähemtämiseksi tavalla, joka jätti monet pitkään työskennelleet lähetit viikoiksi ilman vuoroja – ja toimeentuloa, josta he olivat riippuvaisia. Näimme, kuinka uudet lähetit vaihtoivat vaatteitaan ulkona kylmenevässä säässä sen jälkeen, kun yritys sulki taukotilat. Samaan aikaan meille toisteltiin onttoja start-up-hokemia siitä, kuinka meitä “arvostetaan lähettikumppaneina”. Kun Foodora leikkasi palkkioita yksipuolisella ilmoituksella, me aloimme järjestäytyä.

Meillä ei ollut selvää kuvaa siitä miten toimia, mutta tapasimme ruohonjuuritason ammattiyhdistysten Vapaan syndikaatin ja Vastavoiman aktiivien kanssa ja aloimme suunnitella kampanjaa. Halusimme, että palkkonalennukset perutaan, mutta tajusimme, että meidän olisi viime kädessä saatava työsopimukset lähettien ongelmat ratkaistaksemme.

Aloittaessamme #justice4couriersin arvelin, että parhaassa tapauksessa saisimme ehkä palkkionalennukset peruttua, ja että kampanjamme loppuisi muutamassa kuukaudessa vailla sen suurempaa vaikutusta.

Tapahtui kuitenkin juuri päinvastoin. Foodora ei ole tähänkään päivään mennessä vastannut meille mitään, mutta pian Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme. Media, ammattiliitot ja jopa päättäjät kuuntelivat vaatimuksiamme ja olivat meitä kohtaan myötämielisiä. Nyt, vuotta myöhemmin, alustatalouden ongelmat ovat vakiintunut osa julkista keskustelua ja uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, että työsuhteiden naamiointi yrittäjyydeksi estetään.

Olen ollut #justice4couriers-kampanjassa aktiivisesti mukana alusta lähtien. Nyt olen ulkomailla, enkä ole voinut enää olla yhtä aktiivinen, mutta olen iloinen huomatessani, että yhä uudet toimijat ovat ottaneet suuremman roolin kampanjassa samaan aikaan, kun perustajajäsenet ovat pitäneet taukoa. Tällainen vaihtuvuus kertoo terveestä ja elinvoimaisesta kampanjasta.

Jatkuvuuttakin toki on: #justice4couriers on edelleen lähettien johtama, ruohonjuuritason ammattiyhdistysaktiivit tukevat sitä korvaamattomalla panoksellaan ja kampanja toimii edelleen konsensuspohjaisesti ja ilman hierarkioita. Kun aloitimme kampanjan, hierarkiaton ja konsensuspohjainen järjestäytyminen ei ollut julkilausuttu tavoitteemme, vaan vain tapa, jolla toimimme, jotta mahdollisimman moni tuntisi olonsa tervetulleeksi. Vasta myöhemmin osasimme pukea periaatteen sanoiksi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että #justice4couriers-kampanjan lopputuloksesta riippumatta nykyisenkaltaisen toimintaympäristön luominen on ollut yksi suurimmista saavutuksistamme. Kampanjamme on poikinut ruohonuuritason yhteenliittymän nimeltä Suomen lähettikollektiivi, jonka tarkoituksena on luoda keskinäiseen avunantoon perustuvia tukirakenteita pyöräläheteille – olivatpa he sitten alustajättien palveluksessa, työntekijöitä tai aidosti itsenäisiä itsensätyöllistäjiä. Olemme tällä hetkellä perustamassa onnettomuuskassaa ja pohdimme muita tapoja, joilla lähetit voivat auttaa itseään ja toisiaan.

Toimintamme kautta olemme myös tutustuneet lähettiaktivisteihin ja ammattiliittoihin ympäri maailman. Pidämme heihin säännöllisesti yhteyttä ja pohdimme yhteisiä toimintatapoja, strategioita ja tavoitteita heidän kanssaan.

Vaikka nämä ovat kaikki hienoja saavutuksia, kamppailemme edelleen palkkionalennusten perumiseksi ja lähettien työolosuhteiden parantamiseksi, sillä lähetit kantavat suurimmat taloudelliset ja fyysiset riskit vaarallisessa ja vaativassa työssään. Ruoan kuljetus, lähettien päivittäinen työ, muodostaa alustayritysten kuten Woltin ja Foodoran selkärangan, mutta lähetit ovat näissä yrityksissä ainoat, joilla ei ole edes perustavanlaatuisia työntekijän oikeuksia. Tämän vuoksi me kampanjoimme ja jatkamme järjestäytymistä.

Solidaarisuudella,

Tuomas Tammisto
tutkija ja lähetti