Kuinka lähettejä valvotaan vuorojen aikana

In English / Facebook

Olemme moneen otteeseen todenneet, että pääasiallinen ongelma Foodoran ja Woltin lähettien kannalta on se, että heillä ei ole työsopimuksia, vaan työ tehdään freelancereina toimeksiantosopimuksilla. Kuten olemme aiemmin todenneet, tämä järjestely siirtää yrittäjäriskin työntekijälle ja auttaa työnantajaa kiertämään lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Foodoran ja Woltin lähetit maksavat saamastaan palkkiosta itse työnsä sivukulut, kuten eläkkeet, mahdolliset vakuutukset, työvälineensä sekä ajoneuvojen ylläpidon. Työkäytössä olevan polkupyörän ylläpito on iso kuluerä, puhumattakaan autosta ja polttoaineesta. Freelancereina läheteillä ei ole myöskään oikeutta sairaslomaan, heillä ei ole minkäänlaista irtisanomissuojaa tai -aikaa ja heidän palkkioitaan voi alentaa yksipuolisella ilmoituksella—kuten sekä Foodora ja Wolt ovat tehneet.

Molemmat yritykset perustelevat freelancer-sopimuksia “joustavuudella” ja väittävät, että tämä hyödyttää lähettejä, jotka saavat työskennellä vapaasti ja joiden ei tarvitse sitoutua kiinteisiin viikkotunteihin. Tässä perustelussa on kaksi virhettä: ensinnäkin, joustavuus ja työsopimuksen tuoma turva eivät sulje toisiaan pois, ja toiseksi, vapaus ei toteudu lähetin työssä. Tässä kirjoituksessa selitämme miksi.

Jousto, jossa työn suorittajan ei tarvitse sitoutua tekemään, eikä työn ostajan tarvitse sitoutua tarjoamaan tiettyä määrää työtunteja, on toteutettavissa nollatunti- ja tarvittaessa töihin -sopimuksilla. Tällaiset järjestelyt ovat tyypillisiä esimerkiksi kaupan alalla, jossa vuoroja voidaan tarjota hyvinkin nopealla varoitusajalla, eikä työntekijän ole pakko ottaa niitä vastaan. Näin jousto, jonka Foodora ja Wolt sanovat hyödyttävän erityisesti nuoria ja opiskelijoita, toteutuu. Samalla toteutuuu myös työntekijän vähimmäisturva: työnantaja maksaa työn sivukulut, työntekijällä on mahdollisuus sairaslomaan ja hänellä on tarvittavat vakuutukset. Toisin sanoen, työnantaja kantaa vähimmäisvastuun työntekijöistään. Foodora ja Wolt eivät halua kantaa tätä vastuuta, vaan säästää näistä kustannuksista siirtämällä ne lähettien itsensä maksettaviksi.

Freelancer-sopimuksia perustellaan myös vapaudella tehdä työtä itsenäisesti. Aito itsensätyöllistäjä valitsee milloin, ja miten, hän työnsä tekee. Sen sijaan Foodoran ja Woltin lähetit ovat työvuorojensa aikana tiukassa ajojärjestelijöiden ohjeistuksessa. Työvuoron aikana lähetti ei voi kieltäytyä tilauksista, jotka yrityksen ajojärjestelijät (ihmiset tai algoritmi) hänelle antavat. Taukoja pitää erikseen pyytää ajojärjestelijöiltä, jotka myöntävät niitä tilanteen mukaan. Esimerkiksi oheisessa kuvakaappauksessa Foodoran ajojärjestelijä kertoo lähetille, että hänen on pidettävä ruokataukonsa myöhemmin. Myös Woltilla ajojärjestelijät seuraavat erittäin tarkasti lähetin sijaintia ja ohjeistaa minne lähetin pitää mennä odottamaan.

Eräs Woltin lähetti kertoi, että seuranta on jopa niin tarkkaa, että kun useampi lähetti odotti tilauksia samassa paikassa, soitti ajojärjestelijä ja kysyi onko heillä kokous ja että lähettien pitäisi hajaantua eri suuntiin. Foodora puolestaan kieltää lähettejään esimerkiksi tupakoimasta, koska se on “brändi-ilmeen” vastaista. Tämä ei ole itsensätyöllistäjän vapautta, vaan työn tekemistä epäitsenäisessä asemassa toisen johdolla, eli työsuhteen tunnusmerkit täyttävä asetelma.

“Joustavuus” Foodoran ja Woltin tapauksessa tarkoittaa vain sitä, että lähetit joutuvat toimimaan kuten työntekijät ilman työntekijöiden oikeuksia, kun taas yritykset siirtävät yrittäjäriskin ja työn sivukulut läheteille, mutta eivät salli näille todellisten itsensätyöllistäjien vapauksia.

Asiantuntijalausuntomme työ- ja tasa-arvovaliokunnalle

In English

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli kutsunut kampanjamme kuultavaksi 28.11.2018 valiokunnan kokoukseen. Asiantuntijalausunnossame kerroimme millaista on työskennellä ruokalähettinä alustataloudessa, mitkä ovat siihen liittyvät ongelmat ja mitä toimia niiden ratkaiseminen mielestämme vaatii.

Ruokalähettien työ alustataloudessa

Foodoran ja Woltin pyörälähetit sekä autokuskit (tästä eteenpäin lähetit) tekevät työtä freelancer- tai toimeksiantosopimuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole työntekijän muodollista asemaa, eikä siihen kuuluvaa vähimmäisturvaa, kuten irtisanomisaikaa, sairaslomia tai vakuutuksia. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa lähetti on omillaan, eikä yritys tarjoa mitään tukea hänelle. Lähetit eivät myöskään saa palkkaa, vaan heille maksetaan työstään palkkiota, josta lähetit maksavat itse työnsä sivukulut, kuten eläkemaksut, sekä ajoneuvojen ylläpitokulut, polttoaineen, puhelimet ja työvälineet reppuja lukuun ottamatta.

Freelancer-lähettien työ täyttää kuitenkin monet työsuhteen tunnusmerkit. Yritykset määrittävät vuorojen ajankohdan ja keston, valvoo tarkasti niille saapumista sekä niiden aloittamista ja lopettamista ajallaan. Vuoron aikana lähetti ei saa kieltäytyä hänelle osoitetuista tilauksista, vuoron aikana ajojärjestelijät, jotka ovat yrityksen työntekijöitä, ohjeistavat lähettejä, yritykset määrittelevät asiakkaat sekä lähetin työalueen, eivätkä lähetit voi neuvotella kuljetusten hinnoista. Foodoran tapauksessa freelancer-lähetit tekevät myös täysin samaa työtä kuin vähemmistössä olevat työsuhteessa olevat lähetit. Wolt ei puolestaan ikinä ole tarjonnut mahdollisuutta työsuhteeseen.

Ruokalähetit ovat työntekjiöitä

Ruokalähettien työ täyttää olennaiset työsuhteen tunnusmerkit. Freelancereina läheteillä on työntekijän velvollisuudet, mutta ei työntekijän oikeuksia. Vastaavasti freelancer-läheteillä on itsensätyöllistäjän riskit, mutta ei aidon freelancerin vapautta. Esimerkiksi aidosti yksityisyrittäjinä toimivat lähetit voivat kieltäytyä tilauksista, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia, ja määritellä toimintatapansa itse. Foodoran ja Woltin läheteillä ei ole mahdollisuuksia tähän.

Foodora ja Wolt ovat siirtäneet yrittäjäriskin läheteille. Foodora, Wolt ja vastaavat ulkomailla toimivat yritykset, kuten Deliveroo, UberEATS ja Glovo, eivät ole pelkkiä “alustoja”, vaan ruoan kuljetukseen erikoistuneita kuljetusalan yrityksiä ja työnantajia. Työllistämällä työvoimaa ne eroavat merkittävästi “jakamisalustoista”, kuten vaikkapa asunnonvälityspalvelu AirBnB:sta. Foodoran johto on myös myöntänyt luokitelleensa väärin perustein lähettinsä freelancereiksi Australiassa. Norjassa ja Saksassa Foodoran lähetit ovat työsuhteessa. Hiljattain Hollannissa työtuomioistuin määräsi, että Deliveroon lähetit ovat työntekijöitä ja että heidän kohdallaan on noudatettava kansallista kuljetus- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Justice4Couriers-kampanja suositukset

1. Olemassa olevaa työlainsäädäntöä valvottava ja toimeenpantava tiukemmin, jotta työehtoja ei kierretä valheellisilla toimeksiantosopimuksilla, näennäis- ja pakkoyrittäjyydellä.

2. Lainsäädäntöä tulee muuttaa: kampanjamme kannattaa ehdotusta työsuhdeolettamuksesta. On lähdettävä siitä, että yritykselle työtä tekevä on työsuhteessa ja poikkeavissa tapauksissa olisi työn teettäjän vastuulla osoittaa, että kyse on freelancer-suhteesta.

3. Aitojen freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa työmarkkinoilla on parannettava. Heille tulisi antaa työehtojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sosiaaliturvaa tulee kehittää ottamaan paremmin huomioon erilaiset työn muodot.

Nämä kolme ehdotusta eivät ole toisensa poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Monilla aloilla, kuten journalismissa tai käännösalalla, toimii aitoja itsensätyöllistäjiä. Myös kuljetusalalla työskentelee lähettejä sekä itsensätyöllistäjinä että alihankkijoina, ja heidän asemaansa tulee parantaa. Tavoitteena on aidon itsensätyöllistämisen helpottaminen sen asemaa parantamalla ja ehkäisemällä freelancer-sopimusten väärinkäyttöä. Foodoran ja Woltin lähetit ovat kuitenkin yksiselitteisesti työntekijöitä ja heitä tulee kohdella sellaisina.

Me tiedostamme, että Foodora ja Wolt tarjoavat matalan kynnyksen työtä ja pääsyä työmarkkinoille, erityisesti niille, joiden voi olla vaikea löytää muita töitä kielimuurin takia. Me emme halua, että nämä yritykset epäonnistuvat. Päinvastoin, me pidämme työstämme lähetteinä ja me tunnustamme sen yhteiskunnallisen merkityksen. Haluamme kuitenkin reilut työehdot, erityisesti niille, jotka ovat muuten haavoittuvassa asemassa. Lähetit tekevät fyysisesti vaativaa ja vaarallista työtä, me emme vaadi mahdotonta, vaan samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä.

Facebook

Saimme taukotilat Foodoran läheteille!

English / Facebook

Saimme taukotilat läheteille! / We won break spaces for couriers! (for English, see below)

Tänään saavutimme ensimmäisen välittömistä tavoitteistamme, kun Foodora ilmoitti, että se avaa taukotilat läheteilleen Helsingissä. On selvää, että lähetit tarvitsevat taukotiloja erityisesti Suomessa, sillä sääolot voivat olla hankalat.

Foodora sulki lähettiensä taukotilat loppusyksystä 2017 Helsingissä ja vuotta myöhemmin Tampereella juuri talven alla. Tuolloin Foodoran lähetit vastustivat päätöstä ja yrittivät puuttua siihen yrityksen sisällä kertomalla johdolle, että taukotilat ovat välttämättömyys läheteille, mutta turhaan. Kun aloitimme kampanjamme vuotta myöhemmin, vaadimme taukotilojen palauttamista ja nyt, viimein, toisena talvena ilman paikkaa, jossa lämmitellä, syödä ja käydä vessassa, Foodora taipui vaatimukseemme. Olemme varmoja, että asia eteni vain siksi, että lähetit julkisesti kampanjoivat sen puolesta.

Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Foodora on tässä asiassa tullut lähettejään vastaan. Me toivomme, että taukotilat avataan myös muissa kaupungeissa ja että muutkin tärkeät kysymykset, kuten vakuutusten, sairaslomien ja työehtojen puute, ratkaistaan. Me toivommekin, että Foodora aloittaa neuvottelut lähettiensä kanssa työolojen parantamiseksi. Haluamme muistuttaa, että Wolt, toinen ruokalähettiyritys, ei ole koskaan edes tarjonnut taukotiloja läheteilleen, jotka tarvitsevat niitä. Tässä asiassa Woltin tulisikin ehdottomasti seurata Foodoran esimerkkiä.

Tämä voitto osoittaa, että lähetit, jotka yksittäin ovat epävarmassa asemassa, ovat voimakkaita, kun he liittyvät yhteen ja järjestäytyvät!

Tuemme AV-kääntäjien vaatimuksia

English / Facebook

Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat ovat antaneet lakkovaroituksen AV-kääntäjien työehtoja koskevassa työriidassa. Liittojen tiedotteen mukaan suurin erimielisyys koskee toimeksiantajista riippuvaisten itsensätyöllistäjien palkkioita, joita työnantajat eivät halua sisällyttää työehtosopimukseen. Journalistiliiton edustajan Pertri Savolaisen mukaan 80 % av-kääntäjistä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa käännösten hintoihin. Akavan Eritysalojen Helena Lamponen myös huomauttaa, että kiistassa on laajemmin kyse toimeksiantajista riippuvaisten itsensätyöllistäjien, eli näennäisyrittäjien, toimeentulosta ja osallistumisesta työehtojen sopimustoimintaan. Kyse on Suomen ensimmäisestä itsensätyöllistäjiä koskevasta lakkovaroituksesta.

Pääosin itsensätyöllistäjinä toimivina lähetteinä annamme täyden tukemme AV-kääntäjien vaatimuksille ja mahdollisille työtaistelutoimille. Kuten AV-kääntäjät, Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat toteavat, koskee kysymys kaikkia toimeksiantajista riippuvaisia freelancereita, itsensätyöllistäjiä ja näennäisyrittäjiä. Itsensätyöllistäjille maksettavien palkkioiden tuominen työehtosopimuksen piiriin on tärkeää heidän toimeentulonsa turvaamisen kannalta ja ehkäisee osaltaan työnantajavelvotteiden kiertämistä ja työn hinnan polkemista toimeksiantosopimuksilla.

Tuemme AV-kääntäjien vaatimuksia, koska myös kuljetusalalla toimii yhdestä toimeksiantajasta riippuvaisia auto- ja pyörälähettejä näennäisyrittäjinä. Kuten kampanjassamme olemme todenneet, ongelma ei rajoitu myöskään vain lähetteihin tai kääntäjiin, vaan koskee hyvin eri aloilla toimivia itsensätyöllistäjiä ja kysymys on viime kädessä siitä miten ja millä säännöillä yhteiskunnassa tehdään työtä ja miten työntekijöiden vähimmäisoikeudet turvataan.

Tuemme työnantajaolettamaa

English / Facebook

Alustayritykselle työtä tekevän ruokalähetin näkökulmasta työnantajaolettama on kipeästi kaivattu uudistus, jonka avulla eri aloilla toimivien näennäisyrittäjien työolot ja oikeusturva saataisiin työlain määräämien minimien piiriin. Vaikka työsopimuslaki on asiassa yksiselitteinen – jos työ tapahtuu epäitsenäisessä asemassa, ei ole yrittäjä – ei käytännön tasolla kukaan takaa alustatyöntekijöiden ja muiden näennäisyrittäjien oikeusturvan toteutumista tässä asiassa.

Suomen kasvavassa alustataloudessa vallitsee tälläkin hetkellä sääntötyhjiö työvoiman suhteen. Alalla toimivat yritykset käyttävät häikäilemättä hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, eteenkin maahanmuuttajien, olosuhteiden pakkoa ottaa töitä vastaan ehdoilla millä hyvänsä. Tästä heikosta asemasta alustatyövoiman harteille kaadetaan sekä yrittäjyyden että työsuhteisen työn nurjat puolet.

Esimerkiksi Foodoralla ja Woltilla näennäisyrittäjyydessä työskentelevät ruokalähetit ovat työpäivänsä aikana alistettuja yrityksen yksiselitteiselle ja kiistattomalle ohjausvallalle. Heiltä edellytetään tiettyä käytöstä, työtapaa sekä työunivormuun pukeutumista samalla kuin he joutuvat kattamaan varsin pienestä, alustayrityksen sanelemasta, palkkiostaan kaikki työnsä sivukulut vakuutuksista polttoainekuluihin ja työssä käytettäviin työkaluihin sekä kantamaan työntekoonsa liittyvät riskit sairastumisista työtapaturmiin ja työn jatkuvuutta koskevaan jatkuvaan epävarmuuteen.

Justice4couriers-kampanjan voimin vaadimme loppua tälle yritysten säälimättömälle työvoiman hyväksikäytölle ja työntekijää suojaamaan luodun työlainsäädännön tietoiselle kiertämiselle. Alustatalous ja sen metodeilla toimivat yritykset eivät ole suuri teknologinen innovaatio, josta myytit kertovat. Suuri innovaatio on retorinen; työntekijän petollinen määrittäminen itsenäiseksi toimijaksi.

On yhteiskuntamme päättäjien vastuulla olla jäämättä tämän kehityskulun jalkoihin. Jos haluamme tulevaisuudessa kutsua maatamme oikeudenmukaiseksi, ihmisen arvoa kunnioittavaksi hyvinvointivaltioksi on tämä kehitys otettava haltuun ja tuotava se asianmukaisen sääntelyn piiriin

Ei joustoa autokuskeille tai läheteille

English / Facebook

Viime viikkoina lunta on satanut huomattavia määriä, jopa niin paljon, että vaikeimpina päivinä poliisi on suositellut etätyön tekemistä niille, joille se on mahdollista, koska tieolosuhteet ovat olleet erittäin hankalat. Vaikka Foodoran ja Woltin lähetit on määritelty freelancereiksi, tai “lähettikumppaneiksi”, on heidän työskenneltävä säässä kuin säässä.

Yhtenä päivistä, jolloin lunta satoi poikkeuksellisen paljon, erään Foodoran autolähetin auto oli jumiutunut lumeen, eikä hän päässyt aloittamaan vuoroaan. Lähetti ei voinut perua vuoroaan vaadittua vuoroautta aiemmin, joten hän sai poissaolomerkinnän, mikä vaikeuttaa vuorojen saamista tulevaisuudessa. Lähetti pyysi, että poissaolomerkintä poistetaan, koska hän ei saanut autoaan liikkeelle, mutta Foodora kieltäytyi, koska olishan lähetti voinut tilata hinausauton—omalla kustannuksellaan.

Läheteillä on siis kaikki työntekijän velvollisuudet: he eivät voi kieltäytyä taloudellisesti kannattamattomista tilauksista, olla saapumatta vuorolle ja heidän on seurattava ajojärjestelijöiden ohjeita. Tästä huolimatta heillä ei ole työntekijän oikeuksia. Jos he loukkaantuvat, sairastuvat tai jos heidän ajoneuvonsa hajoaa, eivät Foodora tai Wolt ota mitään vastuuta. Vaatimalla, että lähetit käyttäytyvät kuin työntekijät, mutta kieltämällä heiltä työntekijän oikeudet, Foodora ja Wolt yrittävät nyppiä rusinat pullasta.

Foodoran ja Woltin hyötynä mainostama freelancer-sopimuksen “joustavuus” hyödyttää vain heitä itseään