Alustayritykset riistävät pizzayrittäjiä

In English / Facebook

Ikävä esimerkki jälleen siitä kuinka tämänhetkisessä tilanteessa alustaloudessa voittavat vain alustan ylläpitäjät.

Ravintolakuljetusbisneksessä vallitsee nykytilanteessa käytännössä kahden yrityksen Delivery Heron (Foodora ja Pizza-online.fi) ja Wolt’in duopoli.

Pienelle ravintolayrittäjälle mahdollisuudet harjoittaa kotiinkuljetus- tai takeawaybisnestä ovat käytännössä sidottuja näiden yritysten armoille, koska perinteinen puhelimella soittamalla suoraan ravintolasta tehty tilaaminen on käytännössä kuollut asiakkaalle helpompien sovellusten rantautumisen myötä. Kaksi markkinajohtajaa puolestaan voivat melko rauhassa määrittää hinnat, jotka ravintoloitsija joko maksaa tai jää kokonaan sovelluksiin siirtyneiden markkinoiden ulkopuolelle.

Kun samanaikaisesti Foodora ja Wolt pitävät lähettejään pakkoyrittäjinä ja siten työehtojen ulkopuolella, voidaan aiheellisesti kysyä voittaako yhtälössä ravintola+lähetit+alustayritys muut kuin alustayritys?

Reilussa tilanteessa kaikki kolme voittaisivat. Siksi myös kampanjamme antaa täyden tuen pizzayrittäjien taistelulle!


Puheenvuoromme ministereille

In English / Facebook

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) ja työministeri Timo Harakka (sd) esittelivät tänään hallitusohjelmaa Kontulan kirjastossa. Kampanjamme edustajat kertoivat, että alustataloudessa lähetit ja monet muut on suljettu perinteisten työsuhteiden ulkopuolelle freelancer-sopimuksilla ja kysyivät onko hallitus pohtinut vielä käytännön toimia kuinka toteuttaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan työsuhteen naamiointi muuksi estetään. Työministeri Harakka kertoi, että ongelma on hallituksen tiedossa ja ehdottomasti ratkaistavien asioiden joukossa.

Kampanjamme haluaa korostaa, että ruokalähettien ja muiden vastaavassa asemassa olevien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit ja heitä pitäisi siksi kohdella työntekijöinä. Tämän vuoksi vaadimme läheteille oikeutta solmia työsuhde, jos he niin haluavat. Nähdäksemme nykyistä lainsäädäntöä on valvottava ja toimeenpantava tiukemmin ja muuttaa, esimerkiksi kirjaamalla lakiin työnantajaolettama.

Aktiivisesta hiljaisuudesta yhteistyöhaluun

In English / Facebook

Kohta on kulunut vuosi siitä kun Foodora viime kesänä leikkasi yksipuolisella ilmoituksella lähettiensä palkkioita ja irtisanoi ne lähetit, jotka eivät suostuneeet palkkionalennuksiin. Koska palkkionalennuksia oli edeltänyt sarja työehtojen huononnuksia, olivat ne monelle lähetille viimeinen pisara ja syy aloittaa järjestäytyminen. Kampanjamme on tämän järjestäytymisen tulos.

Kun aloitimme kampanjamme, annoimme Foodoralle vajaat kaksi viikkoa aikaa vastata vaatimuksiimme, mutta emme kuulleet yrityksestä mitään. Olemme siitä lähtien toistuvasti ehdottaneet tapaamista ja neuvotteluja, mutta Foodora ei vastannut mitään saati edes maininnut kampanjaa nimeltä. Foodora vastasi medialle, että se “keskustelee” suoraan lähettiensä kanssa, mikä on erikoinen vastaus, sillä kampanjan aloittivat nimenomaan Foodoran lähetit. Talvella Foodora teki kuitenkin ensimmäiset myönnytykset: se avasi puolitoista vuotta aiemmin suljetut sosiaalitilat Helsingissä ja otti käyttöön talvibonuksen, joka ei kuitenkaan korvaa palkkionalennuksia, koska sitä maksetaan vain talvikuukausilta. Nyt, miltei vuosi kampanjan alun jälkeen, Foodora on ensi kertaa kommentoinut kampanjamme somepäivitystä. Sen jälkeen kun Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme, olemme keskustelleet Woltin johdon kanssa kerran ja kertoneet vaatimuksemme ja ilmoittaneet, että haluamme neuvotella niistä. Uutta tapaamista ei toistaiseksi ole sovittu, mutta olemme ilmoittaneet olevamme siihen koska tahansa valmiita.

Yritysten, ja erityisesti Foodoran, lähestymistapa kampanjaamme kohtaan on selkeästi muuttunut. Alun aktiivisesta hiljaisuudesta on siirrytty näennäisiin myönnytyksiin ja jopa siihen, että kampanjamme tekstejä kommentoidaan. Vaikka emme ole vielä saavuttaneet välittömiä tavoitteitamme, eli lähettien työolojen parantamista, on kampanjamme alettua tapahtunut paljon. Ensinnäkin, ammattiliitot kiinnostuivat kampanjastamme: eri ammattiosastot ovat osoittaneet tukeaan meille, PAM on tarjonnut jäsenillemme koulutusta ja SAK on ehdottanut työantajaolettaman kirjaamista lakiin. Toisekseen, päättäjät niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat heränneet alustatalouden ongelmiin ja ehdottaneet ratkaisuja. Euroopan parlamentti hyväksyi juuri lain, joka velvoittaa jäsenmaat turvaamaan epätyypillisissä suhteissa tai pätkissä työtä tekevien oikeudet, ja uudessa hallitusohjelmassa on maininta, että työsuhteiden naamiominen muuksi on estettävä. Kolmanneksi, kampanjamme vaatimukset ja huomiot siitä, että ongelmat eivät koske vain lähettejä, ovat tulleet osaksi julkista keskustelua. Viimeiseksi, lähetit ympäri maailman järjestäytyvät ja tekevät kansainvälisesti yhteistyötä keskenään työolojensa parantamiseksi.

Toisin sanoen, paine alustayrityksiä kohtaan on kasvanut ja yleinen ilmapiiri on kallistumassa kannalle, että myös alustataloudessa työntekijöiden oikeudet on turvattava. Tämä selittää myös muutoksen yritysten vastauksissa: enää meidän vaatimuksiamme ei voi täysin ohittaa, vaan niihin on jollain tavalla puututtava. Tässä alustayritykset noudattavat lähestulkoon samaa kaavaa kuin muilla teollisuudenaloilla aiemmin. Tutkijat Peter Benson ja Stuart Kirsch ovat osoittaneet miten merkittävää haittaa yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttavat teollisuudenalat, kuten kaivos- ja tupakkateollisuus, ovat reagoineet kohtaamaansa kritiikkiin. Reaktiot ovat noudattaneet usein samaa kolmivaiheista kaavaa. Ensin aiheutettu haitta yksinkertaisesti kiistetään. Esimerkiksi tupakkateollisuus väitti pitkään, ettei tupakointi aiheuta syöpää. Toisessa vaiheessa, kun haittaa ei voi enää uskottavasti kiistää, yritykset myöntävät rajallisesti haitan ja tekevät näennäisiä myönnytyksiä, joiden tarkoituksena on lähinnä kuluttajien rauhoittaminen. Vähänikotiinisten savukkaiden tuominen markkinoille on esimerkki tästä.

Lopulta, kun on selvää, että yhteiskunta puuttuu ongelmaan ja mitä todennäköisimmin rajoittaa alan yritysten toimintaa, myöntävät yritykset ongelman ja pyrkivät esiintymään yhteistyöhaluisina ja vastuullisina kumppaneina ongelman ratkaisussa. Tavoitteena on, että yritykset voivat vaikuttaa lainsäädäntöön heille edullisella tavalla. Tupakkateollisuus on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ottanut osaa erilaisiin kansanterveydellisiin ohjelmiin, mutta samalla pyrkinyt vaikuttamaan siten, ettei esimerkiksi tupakan mainontaa rajoitettaisi merkittävästi.

Reaktiot kampanjaamme kohtaan ovat noudattaneet täsmälleen samaa kaavaa: aluksi Foodora ei edes maininnut kampanjaamme nimeltä tai vastannut vaatimuksiimme, mutta lopulta, paineen kasvettua, se teki ensimmäiset myönnytykset. Sosiaalitilojen avaaminen Helsingissä oli tärkeä asia, mutta se ei yksin ratkaise lähettien työoloihin liittyviä onglemia, joista suurimmat ovat freelancer-statuksesta johtuvat turvan puute ja palkkioiden pienuus. Myönnytykset ovat olleet näennäisiä. Wolt on vastannut kampanjaamme viisaammin ja se on halunnut tavata edustajiamme, vaikka konkreettisia neuvotteluja antamistamme ratkaisuehdotuksista ei ole käyty. On kuitenkin selvää, että poliittinen ja julkinen paine on kasvanut siihen mittaan, että alustatalouden ongelmiin puututaan lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi on hyvin todennäköistä, että molemmat yritykset esittävät omia ratkaisuehdotuksiaan, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti saada yritysten kannalta suotuisa lopputulos.

Tämän tekstin tarkoituksena on tuoda esiin, että meidän kamppailumme ja yritysten toiminta eivät tapahdu tyhjiössä, eivätkä ne ole muista yhteiskunnallisista kehityskuluista irrallisia ilmiöitä. Kuten olemme sanoneet, pakkoyrittäjyys tai työehtojen kiertäminen freelancer-sopimuksilla ei koske vain ruokalähettejä, vaan on arkipäivää myös esimerkiksi siivousalalla, varhaisjakelussa ja jopa kääntäjien parissa. Vastaavasti, se miten yritykset reagoivat heitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin riippuu pitkälti yleisestä ilmapiiristä ja poliittisesta tilanteesta. Kun lähettien huonot työolot ovat herättäneet tyrmistystä ja kun uusi hallitus on päättänyt puutua työehtojen kiertämiseen, ovat alustayritykset halukkaampia keskustelemaan. Yleisön ja päättäjien on hyvä olla tietoisia tästä dynamiikasta ja kun työntekijän asemaa pyritään parantamaan, on tärkeää, että se ei tapahdu yritysten, vaan työntekijöiden ja laajemman yhteiskunnan ehdoilla.

Lähteet

Benson, Peter & Stuart Kirsch 2010. Capitalism and the Politics of Resignation. Current Anthropology 51:4, 459–486.

Täysi tuki LGBTQIA -läheteille, ei pinkkipesulle!

in English / Facebook

Pride-viikon ollessa käynnissä mitä erilaisimmat tahot näyttävät tukensa LGBTQIA-oikeuksille käyttämällä sateenkaarilippua. Se on hyvä ja mekin haluamme näyttää tukemme vähemmistöille. Kuitenkin, myös alustayritykset, kuten Foodora, Deliveroo ja Uber Eats kuuluttavat tukeaan Pridelle värittämällä logonsa sateenkaaren väreillä.

Nämä yritykset kiertävät työlainsäädäntöä pitämällä lähetit freelancereina ja sulkemalla heidät työntekijän turvaksi tehtyjen säädösten ja tukien, kuten sairaslomien, vakuutusten ja eläkkeiden ulkopuolelle. Yritykset maksavat pieniä palkkioita, joita ne usein leikkaavat yksipuolisesti. Ennen kuin yritykset lopettavat lähettiensä riiston ja alkavat kohdella heitä reilusti, niiden Pride-tuki on halpaa pinkkipesua. Työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia aivan kuten LGBTQIA-oikeudetkin.

Me haluamme muistaa Priden poliittisena mielenilmauksena seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta, emme markkinointitemppuna. Pride-viikolla haluamme osoittaa arvostuksemme näihin vähemmistöihin kuuluville kollegoillemme ja todeta, että me jatkamme kamppailua kaikkien lähettien puolesta heidän taustastaan riippumatta—nyt ja tulevaisuudessa.

Ei enää lähettikuolemia!

in English / Facebook

Me olemme Jorge. Me olemme Julien. Me olemme Pablo. Me olemme Maurizio. Me olemme José. Me olemme Alberto. Me olemme Luis. Me olemme Franck. Me olemme Kuan. Me olemme Su. Me olemme Ramiro. Me olemme Artyk. Me olemme Pujan. Me olemme Burgao. Me olemme Karim.

Yksistään viime vuoden aikana vähintään 12 ruokalähettiä on kuollut työssään. Ei ole tiedossa onko kuolemantapauksia enemmänkin. Kun selvitimme lähettien työtapartumia Transnational Federation of Couriersin parissa, tuli tietoomme myös lukuisia pysyviä vammautumisia, kuten raajojen tai silmien menetyksiä.

Nämä eivät ole vain liikenneonnettomuuksia, sairaskohtauksia tai väkivallantekoja, vaan työtapaturmia, jotka johtuvat huonosta ja sirpaleisesta palkkionmaksusta, jolla lähettejä kannustetaan ajamaan jatkuvasti kovempaa, pidempään ja kauemmin. Ne ovat seurausta siitä, että alustayritysten läheteillä ei ole oikeutta sairaslomaan, ei vakuutuksia tai varaa menettää työvälineitään, jotka he itse maksavat. Kun ruokalähetti vammautuu vakavasti tai kuolee työssään, eivät yritykset joudu kantamaan mitään vastuuta. Onnettomuuteen joutunut lähetti maksaa itse mahdolliset hoito- ja korjauskustannukset ja menettää työnsä sairasajalta, jos hän on niin onnekas, ettei kuole tai vammaudu pysyvästi.

Me lähetit emme hyväksy, että me teemme näissä yrityksissä raskaimman ja vaarallisimman työn pienimmällä korvauksella, mutta olemme ainoat, joilla ei ole edes työsuhteita. Me suremme kuolleita kolleegoitamme, mutta me myös järjestäydymme ja toimimme yhdessä aina Suomesta Chileen ja Torontosta Hong Kongiin, sillä solidaarisuus ei tunne rajoja.

Ei enää lähettikuolemia! Huonot työolot tappavat! Oikeutta läheteille!

Hyviä uutisia hallitusohjelmassa

in English / Facebook

Antti Rinteen ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtamien hallitusneuvottelujen ohjelma on julkaistu ja siinä on hyviä uutisia ruokalähettien ja muiden pakkoyrittäjien kannalta. Hallitusohjelmassa todetaan:

Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Hallitusohjelma 2019: 137

Me Foodoran ja Woltin lähetit olemme viime syksystä lähtien vaatineet, että meille tarjotaan mahdollisuus solmia työsopimukset. Kampanjamme alkoi sen jälkeen kun Foodora leikkasi lähettiensä palkkioita yksipuolisella ilmoituksella viime kesänä. Wolt oli leikannut lähettiensä palkkioita jo aiemmin, minkä seurauksena myös Woltin lähettejä liittyi kampanjaamme. Sekä Foodora että Wolt pystyivät leikkaamaan palkkioita yksipuolisella ilmoituksella, sillä lähetit työskentelevät freelancer-sopimuksin, minkä vuoksi heillä ei ole turvaa mielivaltaisia palkkionalennuksia tai irtisanomisia vastaan, mahdollisuutta sairaslomaan, vakuutuksia, vuosilomaa tai yhtään mitään muita työntekijän oikeuksia. Tästä huolimatta, lähetin molemmissa yrityksissä täyttää työsuhteen kriteerit, sillä lähettien asema ei ole itsenäinen.

On hienoa, että työlainsäädännön kiertämiseen valheellisin freelancer-sopimuksin puututaan. On kestämätön tilanne, että osa yrityksistä vääristää kilpailua ja polkee työntekijöidensä oikeuksia laistamalla työnantajan velvoitteista ja vastuusta työntekijöitään kohtaan. Me olemme pyytäneet sekä Foodoraa että Woltia neuvottelemaan kanssamme vaatimuksistamme. Meidän mielestämme yritysten kannattaisi aloittaa neuvottelut nyt, sillä vaatimuksemme ovat kohtuulliset ja uusi hallitusohjelman myötä nyt on korkea aika neuvotella.

Neljä kuollutta neljässä viikossa

in English / Facebook

Viime päivät ovat olleet synkkiä läheteille. Kerroimme kuinka lauantai-yönä (25.5.) Barcelonassa kuoli 21-vuotias Glovon lähetti nimeltä Pujan jäätyään roska-auton alle vuoronsa aikana. Eilen saimme kuulla, että perjantaina 24.5. autoilija törmäsi 19-vuotiaseen UberEATSin ruokalähettiin Champs-sur-Marnessa Pariisin lähellä ja pakeni paikalta. Ruokalähetti julistettiin tiistaina aivokuolleeksi. Samana tiistaina 28.5. pyörävarkaat hakkasivat Deliveroon lähetin hengiltä Lontoossa sen jälkeen kun lähetti oli yrittänyt estää mopedinsa varastamisen. Kolme ruokalähettiä on kuollut työssään neljän päivän sisällä Euroopassa. Kun läsketaan mukaan Yandexin ruokalähetti, joka kuoli ylirasitukseen työskenneltyään yhtäjaksoisesti 10 tuntia Pietarissa, on viimesen neljän viikon ajalla neljä lähettiä kuollut työssä.

Kaikkeen liikenteessä työskentelyyn liittyy onnettomuusriski ja pyörälähetit ovat erityisen haavoittuvaisia. Siksi läheteillä on oltava vakuutukset, sairaslomat ja riittävä palkka, jonka eteen ei tarvitse vaarantaa itseään. Ruoankuljetusyritykset kuten Foodora, Wolt, Deliveroo, Glovo, UberEATS ja Yandex eivät tarjoa näitä läheteilleen, vaan kiertävät työlainsäädäntöä freelancer-sopimuksin. Lisäksi palkkiot ovat pienet ja ne ovat kokonaan tai huomattavilta osin sidottu lähetysten määrään, jotta lähetit ajaisivat mahdollisimman nopeasti, paljon ja pitkään.

Tällainen järjestelmä vahingoittaa lähettejä—ja kuten olemme nähneet, tappaa heitä. Pietarilainen lähetti kuoli ylirasitukseen, koska palkkiot ovat niin pieniä, että järjellisen päiväansion eteen on tehtävä 10–12 tuntia töitä. Lontoolainen lähetti hakattiin kuoliaaksi, koska hänellä ei ollut varaa antaa varkaiden viedä työvälinettään, jonka hän itse maksaa. Törmäys auton kanssa voi tehdä pyörälähetin viikoiksi työkyvyttömäksi, eivätkä alustayritykset auta lähettiä millään tavalla. Hän vain menettää tulonsa sairasajalta. Jos hän on niin onnekas, ettei kuole onnettomuudessa.


toim. huom.: Korjasimme tekstissä tietoja Champs-sur-Marnen lähetin tilasta.

Korjaus: Olemme juuri saaneet kuulla, että lähetti Champs-sur-Marnessa ei kuollut, vaan hänet julistettiin tiistaina 28.5. aivokuolleeksi sairaalassa, mutta hän on vielä elossa ja hänen perheensä toivoo parasta.

Toivomme parasta kolleegallemme Champs-sur-Marneen ja lähetemmä sympatiamme hänen perheelleen.

Lähettiyhteisö menetti taas yhden omistaan työlle

In English / Facebook

Kansainvälinen lähettiyhteisö koki taas kerran tarpeettoman menetyksen, kun eilen yöllä barcelonalainen pyörlähetti kuoli vuoronsa aikana. Ruoankuljetusyritys Glovolle työskennellyt lähetti joutui törmäykseen roska-auton kanssa ja kuoli välittömästi onnettomuuspaikalla. Tarkempia tietoja onnettomuudesta tai siihen johtaneista olosuhteista ei ole, mutta viranomaiset tutkivat asiaa.

Kuulimme tästä traagisesta tapahtumasta Riders x Derechos -liittoon kuuluvilta kolleegoiltamme ja tovereiltamme. Haluamme osoittaa surunvalittelumme menehtyneen lähetin omaisille ja ystäville.

Liikenteessä työskentely on aina riskialtista, ja siksi lähetit tarvitsevat ehdottomasti sairaslomat, vakuutukset ja turvalliset työolosuhteet. Nämä ovat asioita, joita yksikään alustayritys, kuten Foodora, Wolt, Deliveroo, UberEats tai Glovo eivät tarjoa läheteilleen, vaikka heidän yritystoimintansa perustuu täysin lähettien työlle. Näiden yritysten matalat ja lähetysten mukaan maksetut palkkiot on suunniteltu niin, että lähetit työskentelisivät koko ajan enemmän ja pidmepään, jotta saadakseen kasaan edes jonkinlaisen toimeentulon. Tällaisissa olosuhteissa väistämättä sairastuu tai joutuu onnettomuuteen, ja kun niin käy, yritykset jättävät lähetin oman onnensa nojaa.

Tämän on loputtava, nyt. Viime kuukausien aikana lähettejä on kuollut työssään Italiassa, Ranskassa, Venäjällä ja nyt Barcelonassa. Kuolemat ovat johtuneet onnettomuuksista ja ylirasituksesta. Ei saa olla niin, että alustayritykset kiertävät työlainsäädäntöä, joka kehitettiin juuri tämänkaltaisten turhien onnettomuuksien välttämäiseksi ja vähentämiseksi.

Me jatkamme kampanjointia kunnes läheteillä on ansaitsemansa oikeudet. Glovon lähetit aloittivat jo sunnuntaina mielenolositukset.

Me suremme, mutta järjestäydymme myös.



Foodora ja Wolt kaatavat rahaa vaikuttajamarkkinointiin – ruokalähettien työolot edelleen kurjat

in English / Facebook

Muutama kuukausi sitten tunnettu julkisuuden henkilö mainosti Foodoraa Instagram-päivityksessään, joka oli Foodoran maksama mainos. Hänen Instagram-seuraajansa alkoivat saman tien kysellä, oliko julkisuuden henkilö tietoinen siitä, että Foodoran ja Woltin lähetit ovat käyneet jo hyvän aikaa työtaistelua työsopimusten saamiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi. Seuraajien kriittinen palaute oli täysin spontaania, ei Justice4couriers-kampanjan masinoimaa.

Hiljattain myös Radio Helsinki mainosti sosiaalisen median kanavissaan Woltia. Foodoran ja Woltin maksetut sometempaukset ja kampanjat, joissa tarjotaan ilmaisia ruokakuljetuksia tai peitetään kaupunki satulasuojilla, alleviivaavat sitä, että Foodora ja Wolt ovat valmiita käyttämään rahaa mihin tahansa paitsi lähettiensä työolojen parantamiseen.

Ruoan kotiinkuljetus on hyvä ja tarpeellinen palvelu, eikä Justice4couriers-kampanja halua, että yritykset kaatuisivat – päinvastoin, sillä kyse on myös lähettien toimeentulosta. Vaadimme kuitenkin Foodoralta ja Woltilta kaikkien työntekijöidensä tasa-arvoista kohtelua.

Emme hyväksy sitä, että yritysten toimistohenkilökunta ja johtoporras tekevät työtään turvallisissa työsuhteissa, mutta ruokalähetit pakotetaan yrittäjiksi, vaikka Foodoran ja Woltin koko perustuu lähettien työhön. Ruokaläheteillä ei ole työsuhteita, ei irtisanomissuojaa, ei mahdollisuutta sairaslomiin eikä vakuutuksia – ja he joutuvat maksamaan myös työnantajamaksut itse pienestä palkkiostaan.

Me lähetit emme vaadi mahdottomia. Haluamme, että palkkionalennukset perutaan ja että meille tarjotaan mahdollisuus solmia työsopimukset. Meidän työmme on Foodoran ja Woltin yritystoiminnan selkäranka. Emme suostu siihen, että me, jotka teemme vaarallisimman ja raskaimman työn, saamme pienimmän korvauksen eikä meillä ole edes työsuhteita.

Tapaaminen Woltin kanssa

in English / Facebook

Kampanjamme edustajat tapasivat viikko sitten perjaintaina 26.4. Woltin edustajia. Kävimme Woltin johdon kanssa rakentavassa hegenssä alustavia keskusteluja lähettien työoloista ja -ehdoista, kampanjamme vaatimuksista sekä Woltin näkemyksistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Woltin edustajat suostuivat tapaamiseen kanssamme ja toivomme, että voimme jatkaa vuoropuhelua lähettien työehdoista. Haluamme huomauttaa, että toistuvista pyynnöistä huolimatta Foodora ei ole suostunut tapaamiseen kanssamme.

Haluamme parannuksia lähettien työehtoihin ja erityisesti mahdollisuuden työsuhteeseen niille läheteille, jotka sitä haluavat.